Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Carmona Simon, David Arturo"

Sort by: Order: Results:

  • Carmona Simon, David Arturo (2024)
    Brysselissä vuonna 2023 järjestetyssä huippukokouksessa hyväksyttiin EU:n ja CELAC:in välinen etenemissuunnitelma aikajaksolle 2023–2025. Suunnitelmassa edistetään Euroopan ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian alueen yhteyttä ja vuoropuhelua poliittisesti, kaupallisesti ja kulttuurillisesti. Tekoälyä koskeva uusi eurooppalainen lainsäädäntökehys asetettiin vuonna 2024. Tekoälyn omaksuminen, käyttöönotto ja kehittäminen vaikuttavat myös osaltaan kirjallisuuden tuotantoon ja kääntämiseen Suomen ja Ibero-Amerikan alueen välillä. Tutkimukseni aihe on Näkökulmia suomalaisen kulttuurin ja kirjallisuuden kääntämiseen ja vientiin Ibero-Amerikan kontekstissa. Tutkimukseni jakautuu kahteen seuraavaan analyysiin: suomalainen kulttuuri iberoamerikkalaisessa maailmassa sekä niiden välinen kieli- ja kulttuuriverkosto, ja kirjallisuuden kääntäminen espanjaksi kääntäjän ja tekoälyn näkökulmasta katsottuna. Tutkimukseni tarkastelee Ibero-Amerikan ja Suomen välisiä kulttuuriverkostoja ja kääntäjien näkökulmia työstään suomalaisen kirjallisen perinnön rakentamisessa Ibero-Amerikassa. Tutkimukseni osoittaa suomalaisten kulttuuri-investointien merkityksen Ibero-Amerikassa ja niiden vastavuoroisuuden. On tärkeää ymmärtää miksi käännöksiin valikoituu tietty espanjankielinen variantti, miten kääntäjä välittää kulttuuria kääntäessään kirjallisuutta ja mitkä olisivat tekoälyn käytön edut ja haitat käännösprosessissa. Käsittelen tutkimuksessani tekoälyä kääntäjien työkaluna. Kääntäjän ja tekoälyn välisen monimutkaisen suhteen käsittelemiseksi ja pohtimiseksi kehitin kyselylomakkeen, jonka avulla tarkastelin yhdeksän kääntäjän näkökulmaa ja ChatGPT:n ääntä. Tutkimukseni osoittaa, että kääntäjillä on jatkossakin tärkeä rooli kirjallisuuden kääntämisessä, mutta heidän on erikoistuttava tekoälyyn perustuviin työkalujen käyttöön. Tutkimukseni myös osoitti, että Suomen Madridin-instituutilla ei ole muihin eurooppalaisiin instituutteihin verrattuna fyysistä läsnäoloa Latinalaisessa Amerikassa. Ibero-Amerikassa ei sitä vastoin ole omaa instituuttia Suomessa, joten epäsymmetria säilyy.