Browsing by Author "Chamchoon, Topi"

Työssä tarkastellaan Tuomas Milonoffin ja Riku Rantalan kirjoittaman Mad manners -tapaoppaan kohosteisia sanavalintoja ja suhtautumisen konventioita. Yhtäältä siis selvitetään, millaista kohosteista tyyliä oppaassa käytetään. Lisäksi työllä pyritään vastaamaan kysymykseen, millä tavoin oppaassa suhtaudutaan kulttuurisiin tapoihin ja millaista maailmankuvaa siinä pyritään tarjoamaan lukijalle samastuttavaksi. Työn aineistona on vuonna 2012 julkaistu 399-sivuinen tietokirja Mad manners: seikkailijan etiketti – opas maailman tapoihin. Analyysia varten aineistosta on käsin poimittu kaikki kohosteiset ilmaukset. Lisäksi tarkempaa analysointia varten on valittu yksittäisiä mikrotekstejä tai niiden osia, jotka kuvaavat teoksessa tarkasteltavaa suhtautumista. Keskeisimpiä teoreettisia viitekehyksiä ovat tyylintutkimus ja systeemis-funktionaalisen kielioppi-perinteen parissa kehitelty suhtautumisen teoria. Tärkeitä käsitteitä ovat myös kohosteisuus, leksikaalinen koheesio ja heteroglossia. Tutkielman ensimmäisessä analyysiluvussa osoitetaan, että Mad manners -tapaoppaan sanastosta keskimäärin noin viisi prosenttia on kohosteista eli muuhun tekstiin nähden etualaistettua. Kohosteisuus ilmenee slangillisina, puhekielisinä, vanhahtavina tai runollisina sanavalintoina. Osa slangista on vanhempaa ja laajemmalle levinnyttä, kun taas osa on uudempaa, mahdollisesti kirjoittajien itse kehittelemää sanastoa. Tapaoppaalle hyvin ominainen tyylillinen konventio on tutkielmassa leksikaalisen koheesion ketjuksi nimetty tapa esittää asioita, jossa puheen olevaa aihetta kuljetetaan lähikäsitteiden, synonyymien ja metaforien avulla, kun taas toistoa käytetään silmiinpistävän harvoin. Työn toisessa analyysiluvussa avataan Mad manners -oppaan suhtautumisen tavaramerkkiä. Se on yhtäältä kummallisten asioiden käsittelemistä huumorilla. Jotkin käsiteltävät aiheet ovat itsessään omituisia, mutta toisia arkipäiväisempiä aiheita väritetään humoristisella käsittelytavalla. Toisaalta suhtautuminen ilmenee vierailta ja länsimaisesta näkökulmasta joskus sopimattomilta tuntuvien kulttuuristen tapojen ymmärtämisenä ja hyväksymisenä. Hyväksyminen ilmenee länsimaisen ja paikallisen näkökulman ohessa tarjottavana kolmantena, Mad manners -oppaan kirjoittajien näkökulmana, joka muistuttaa lukijaa länsimaisen kulttuurin omista ongelmista. Tutkielma avaa näkökulmia aiheeseen, jota ei ole aiemmin tutkittu. Milonoffin ja Rantalan televisio-ohjelmista on aikaisemmin tehty kaksi gradua. Mad manners -oppaan kirjoittajilta on ilmestynyt peräti seitsemän Madventures-brändin mukaista kirjaa, joten jatkotutkimuksessa yksi mahdollisuus olisi tarkastella mainittuja ominaisuuksia kirjoittajien koko tuotannossa. Toisaalta olisi mielenkiintoista hyödyntää suhtautumisen teorian käsitteistöä vielä yksityiskohtaisemmin samassa aineistossa.