Browsing by Author "Charpentier, Meri"

Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan lastensuojelun sosiaalityön julkisuuskuvaa sosiaalisessa mediassa. Nykypäivänä sosiaalinen media on keskeinen vaikuttamisen kenttä, jolla käydään vilkasta keskustelua ympäröivästä maailmasta. Kun aiheena on lastensuojelu, keskustelua sävyttävät tyypillisesti voimakkaat tunteet ja näkemykset. Julkisuuskuvan kannalta on merkityksellistä, millaisin kielen keinoin tulkintoja luodaan. Kielteinen uutisoinnin tapa ja paisuttelevat verkkokirjoitukset ylläpitävät lastensuojelutyöhön liittyviä ennakkoluuloja, heikkoa imagoa sekä yksipuolista valtakäsitystä. Tutkielman avulla voidaan paikantaa vallitsevia käsityksiä lastensuojelusta sekä kohdata niitä tiedontarpeita, joita verkkokirjoituksissa rakennetaan. Syntyvän tiedon perusteella nostetaan esiin, millaiset seikat vaikuttavat julkisuuskuvaan ja millä tavoin sitä on mahdollista muovata. Maisterintutkielman tutkimusmenetelmänä käytetään diskurssianalyysia. Tällöin kiinnostus kohdistuu kielenkäytön avulla lastensuojelusta tuotettuihin merkityksenantoihin eli diskursseihin. Tutkielman aineistona toimivat Vauva.fi:n sekä Kaksplus.fi:n verkkosivustojen viestiketjut. Aineisto sisältää yhteensä 98 kommenttia ja 39 sivua. Tutkielman teoriana sovelletaan sosiaalista konstruktionismia, jolloin huomio kiinnittyy tiedon välittyneisyyteen sekä siihen, millä tavoin ihmisten käsitykset muotoutuvat. Tutkimustuloksista nousee esiin kolme lastensuojeludiskurssia: kontrollidiskurssi, kumppanuusdiskurssi sekä rationaalinen diskurssi. Aineistossa valta on keskeisessä asemassa kaikissa diskursseissa. Kontrollidiskurssin mukaisessa ulottuvuudessa lastensuojelun julkisuuskuva rakentuu näkemykseen yksipuolisesta viranomaisvallasta. Lastensuojelun nähdään toteuttavan byrokraattista kontrollointitehtävää, joka perustuu vääristelevään dokumentointiin, huostaanottoihin ja perheiden erottamiseen sekä sosiaalityöntekijöiden määrittelyvaltaan. Kumppanuudiskurssissa valtaa on sekä työntekijällä että asiakkaalla. Tässä diskurssissa lastensuojelun julkisuuskuvaan liitetään yhteisen neuvottelun ja huolenpidon elementtejä. Kolmas, rationaalinen diskurssi asettuu lastensuojelun puolestapuhujaksi. Se selventää lastensuojelun lakisääteistä tehtävää lapsen edun turvaajana. Lisäksi diskurssissa tuodaan esiin, kuinka työn heikko arvostus, kielteinen julkisuus sekä vähäiset resurssit vaikuttavat lastensuojelun julkisuuskuvaan. Johtopäätöksissä otetaan kantaa lastensuojeludiskurssien rinnakkaisuuteen sekä siihen, miten valta elää niiden sisällä. Kontrollidiskurssi on sosiaalisessa mediassa vahvasti esillä, sillä kuten rationaalinen diskurssi tuo esiin, lastensuojelun kielteistä julkisuuskuvaa ylläpitävät skandaalinhakuinen uutisoinnin tapa sekä leimaava keskustelukulttuuri. Toisaalta kumppanuusdiskurssin mukaiset puheenvuorot rakentavat lastensuojelulle tukeen ja auttamiseen perustuvaa julkisuuskuvaa, joka tasapainoittaa kontrollidiskurssin mukaisia tulkintoja. Myönteinen julkisuuskuva edellyttää sosiaalityöntekijöiden julkisia puheenvuoroja lastensuojelun todellisuudesta sekä muutoksia niin rakenteellisiin, organisatorisiin kuin kasvokkaiseen asiakastyöhön liittyviin tekijöihin.