Browsing by Author "Clément, Erik"

Työssä tarkastellaan Pohjois-Haagan Yhteiskoulussa järjestettävää lyhyen matematiikan opiskelijoille suunnattua Matematiikan tekniset apuvälineet -kurssia. Tutkielman toisessa luvussa tutustetaan lukija kyseisen koulukohtaisen kurssin sisältöihin ja tavoitteisiin. Sisällöt liittyvät matematiikan opiskelussa käytössä oleviin ohjelmistoihin, joista tärkeimpinä nousevat Abitti-kaavaeditori sekä GeoGebra. Kurssin järjestämiseen on keskeisesti liittynyt uudistunut sähköinen ylioppilaskoe, joten myös sen rakenne esitetään. Kolmas luku käsittelee teoriaa teknologian käyttämisestä matematiikan opetuksessa ja opiskelussa. Keskeisenä osana teoriaa on Ranskassa alkunsa saanut instrumentaalinen lähestymistapa. Se käsittelee todella lyhyesti ja pelkistettynä opiskelijan ohjelmiston käyttöönottamista. Luvussa tarkastellaan myös aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja teknologian vaikutuksia tunteisiin ja eri sukupuoliin, joihin instrumentaalinen lähestymistapa ei vastaa. Myös hyödyllisyyden määritelmä oppimisen ja opettamisen näkökulmasta esitetään. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset esitetään omassa luvussaan selkeästi. Tutkielman tarkoituksena on muun muassa tutkia kurssin hyödyllisyyttä opiskelijoiden näkökulmasta sekä heidän muuttuneiden asenteiden perusteella. Instrumentaaliseen lähestymistapaan liittyen tarkoituksena on havaita instrumentin syntyminen ja erilaisia instrumentaalisen orkestraation tyyppejä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolten välisiä mahdollisia eroja edellä mainittujen tavotteiden ja kurssin kehittämisen lisäksi. Viidennessä luvussa kuvaillaan kurssin valmistelua ja toteutusta. Kurssin suunnittelua ja kurssimateriaalin laadintaa kuvaillaan sekä eri opetusryhmien välisiä eroja avataan tässä luvussa. Kurssimateriaaliin liittyvät keskeisesti viikottaiset tehtävät, jotka löytyvät myös tutkielman liittenä. Lisäksi esitetään tutkimusmenetelmät, joiden avulla pyritään vastaamaan tutkimus- ja kehityskysymyksiin. Aineistona käytetään opiskelijoiden vastauksia kyselyihin, heidän palauttamiaan tehtäviään sekä havaintoja oppituntien aikana. Kyselyjen vastauksia tarkastellaan pääasiassa tilastollisin keinoin, esimerkiksi toistettujen mittausten t-testin avulla sekä sen epäparametrisella vastineella eli Wilcoxonin testillä. Tulokset-luvussa esitetään tutkimuksessa saatuja tuloksia, jotka perustuvat pitkälti opiskelijoiden vastauksiin eri kyselyihin. Kyselyjen vastaukset on esitetty kunkin tehtäväpaketin osalta erikseen, mutta myös vertauksia on tehty, mikäli toistuvia muuttujia on mitattu. Tutkimus antaa esimerkiksi viitteitä teknologian käytön itsevarmuuden merkitsevästi muuttuneen kurssin suorittamisen aikana, mikä antaa samalla viitteitä kurssin hyödyllisyydestä. Myös sukupuolten välisistä eroista saatiin viitteitä, esimerkiksi naisten miehiä positiivisemmasta asenteesta matematiikan aineen opiskelua kohtaan. Viimeisessä luvussa pohditaan tutkimuksen tuloksien luotettavuutta sekä mahdollisia jatkotutkimuksia. Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä tutkimukseen osallistuneiden opiskelijoiden pieni määrä, erityisesti miesten osalta.