Browsing by Author "Costa, Susanna"

Tämä tutkielma käsittelee brasilialaista tyttöjen 15-vuotisjuhlaa, ja sen yhteyttä tyttöjen sukupuoli-identiteetin muodostumiseen ja perheiden sosiaalisen statuksen ilmentämiseen. Juhla on alun perin merkinnyt tyttöjen yhteiskunnallisen aseman muutosta lapsuudesta ja aikuisuuteen ja täten juhla on nähtävissä siirtymärituaalina, mutta ajan saatossa juhlan merkitys on saanut uusia ulottuvuuksia. Tämän työn tarkoituksena onkin tarkastella juhlaa osana nykyaikaista ja urbaania Brasiliaa. Aineiston keruu on suoritettu Rio de Janeirossa haastattelemalla pääasiassa 14-17 –vuotiaita brasilialaistyttöjä ja heidän perheitään. Aineiston tuloksia ei siten voida yleistää koskemaan koko Brasiliaa, mutta juhla esiintyy varsin samankaltaisessa muodossa koko maassa, ja erityisesti suurten kaupunkien kohdalla on brasilialaisten mukaan hyvin paljon yhtäläisyyksiä. Rio de Janeiron kaupunkikulttuurilla on kuitenkin myös omia erityispiirteitään, jotka esiintyvät tyttöjen sukupuoli-identiteettiä muokkaavissa tekijöissä sekä niissä tavoissa, joilla juhlien kautta ilmennetään tyttöjen yksilöllistä identiteettiä ja perheiden sosiaalista statusta. Aineiston kautta tulee ilmi, että suoranaisen siirtymärituaalin sijaan 15-vuotisjuhla on osa tyttöjen kasvuprosessia aikuiseksi naiseksi. 15 vuotta on perinteisesti ollut Brasiliassa ikä, jolloin tytön katsotaan olevan valmis aloittamaan seurustelusuhteet, joten tähän ikäkauteen liittyy vahvasti ajatus tyttöjen seksuaalisuudesta ja sen kontrolloinnista. 15-vuotisjuhla ei kuitenkaan näyttäydy Riossa niinkään tässä valossa, vaan esiin nousevat tyttöjen yksilöllisyyttä korostavat piirteet sekä juhliin kytkeytyvä materialismi. Tytöt ovat aktiivia toimijoita oman juhlansa suunnittelussa ja järjestämisessä, ja kustakin juhlasta pyritään tekemään mahdollisimman hyvin tytön yksilöllisyyttä kuvaava. Yksilöinä tytöt ovat kuitenkin osa laajempaa sosiaalista todellisuutta, ja sukupuoli-identiteetti muokkaantuu sosiaalisesti yksilöä ympäröivissä diskursseissa. Tyttöjen identiteettiä muokkaavat erilaiset sosiaaliset näkemykset ja odotukset koskien naisten koulutusta, ulkonäkövaatimuksia ja -ihanteita ja yleistä asemaa yhteiskunnallisessa ajattelussa. Sukupuoli-identiteetin tarkastelussa nousee pinnalle myös brasilialaista yhteiskuntaa leimaava talouskasvu, joka on vaikuttanut monien kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman nousuun ja muutokseen. 15-vuotisjuhlia leimaa vahvasti materialismi, ja perheet käyttävät juhlaan valtavia summia rahaa. Tutkielma tarkastelee juhlaa Grant McCrackenin teorian avulla kulutusyhteiskunnan hyödykkeenä, jonka kautta kulttuuriset merkitykset siirtyvät maailmasta hyödykkeen kautta aina kuluttajaan saakka. 15-vuotisjuhlan personointi ja juhlien järjestämiseen liittyvä kerskakulutus tarjoavat perheille mahdollisuuden ilmentää ja vahvistaa sosiaalista statustaan yhteiskunnassa, jossa valkoinen keskiluokka tapoineen näyttäytyy normina ja jäljittelyn kohteena. Juhlan ensisijainen motiivi on edelleen brasilialaisten näkemyksen mukaan juhlistaa tyttöjen sosiaalisen aseman asteittaista muutosta lapsesta aikuiseksi, mutta nykyisessä muodossaan juhla on nähtävissä brasilialaisen kulutusyhteiskunnan tuotteena, joka jäsentää kulttuurisia luokka-aseman ja sukupuolen kategorioita.