Browsing by Author "Cruz, Carita"

Tutkimukseni aiheena on Carabucon kirkkoon 1684 maalatut neljä taulua. Niiden aiheena on eskatologinen oppi (Viimeinen tuomio, Helvetti, Kiirastuli ja Taivas). Taulujen alareunaan on maalattu yhteensä 30 medaljonkia, joissa on kerrottu paikallisen prekolumbiaanisen jumaluuden Tunupan ja häneen kiinteästi liittyvän ristin tarina. Eskatologiset aiheet kirkkojen tauluissa kuuluivat kiinteästi valloittajien kristillistämispyrkimyksiin Andeilla. Olen tässä työssä tarkastellut sitä, millainen tulkinta katolisesta eskatologisesta opista ja Tunupan legendasta on tehty näihin tauluihin. Menetelmänä käytän ikonologista analyysiä ja semioottista lähestymistapaa. Tutkimusaineistona ovat tekijän kuvat tauluista ja niiden medaljongeista. Tutkimuskirjallisuus on pääosin bolivialaista taidehistoriallista kirjallisuutta. Vastauksena ensimmäiseen tutkimuskysymykseen esitän, että Carabucon kirkon seinätaulujen visuaalinen tulkinta katolisesta eskatologisesta opista noudatti trentolaista henkeä ja katolisen reformaation ihanteita sekä nojautui Trentossa vahvistettuihin eskatologisen opin erityispiirteisiin, jotka irtautuivat protestanttisesta suuntauksesta. Kuvia käytettiin evankelioimisen välineinä. Koska evankelioiminen ei tuottanut toivottua tulosta alueella, paikallisia kuva-aiheita on sijoitettu mukaan tarkoituksena helpottaa kääntymystä. Kuvien yleisöksi on mahdollisesti tarkoitettu inkvisiittorit, joille voitiin osoittaa evankelioimisponnistuksia. Niiden katsottiin auttavan epäjumalienpalvonnan vastaisessa kampanjassa. Paikalliset kuva-aiheet ovat toisaalta myös mahdollistaneet latentin kaksoisluennan. Olen ehdottanut joitakin uusia ja joitakin vaihtoehtoisia attribuointeja ja nostanut esiin aiemmin analysoimattomia kohtia tauluissa. Vastauksena toiseen tutkimuskysymykseen esitän, että Tunupan tarina on kristillistetty versio paikallisesta andilaisesta jumalasta ja sen merkitys on ollut helpottaa konversiota Tunupasta Jeesukseksi. Suurin ero verrattuna perimätietoon ja joihinkin tekstilähteisiin on merenneitojen Quesintuun ja Umantuun häivyttäminen medaljongien tarinasta ja korvaaminen Neitsyellä. Alueellisessa hierofaniassa Tunupa katoaa, risti konvergoituu Jeesukseksi ja Quesintuu ja Umantuu Neitsyt Mariaksi. Koska bolivialaisesta koloniaalisen ajan kuvataiteesta tehty tutkimus puuttuu Suomesta kokonaan, jatkotutkimukselle avautuu varsin mittava määrä mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Myös kuvataiteen tutkimuksen menetelmällinen edelleen kehittäminen on tärkeää niin taidehistorian, Latinalaisen Amerikan tutkimuksen kuin käytännöllisen teologiankin näkökulmasta.