Browsing by Author "Dahl, Mika"

Tutkielmani tarkoituksena on käydä läpi ulkomailta saapuvien työntekijöiden verotusta Suomen ja Ruotsin osalta pääasiassa taloudellisen työnantajan käsitteen näkökulmasta. Työnantajan määrittelyllä on kansainvälisen henkilöverotuksen osalta merkittävä rooli, sillä kansainvälisissä tilanteissa valtioiden välinen verotusoikeus jaetaan pääsääntöisesti verosopimuksien mukaan, ja verosopimusten palkka-artiklassa verotusoikeus on tavanomaisesti jaettu sen mukaan, onko työnantaja työskentelyvaltiossa. Suomessa ja Ruotsissa sovelletaan tällä hetkellä niin sanottua muodollisen työnantajan käsitettä työnantajaa määriteltäessä, vaikka Suomen osalta ennakkoperintälain 14 § antaa hieman mahdollisuutta tulkintaan työnantajan määrittelyssä. Tämän seurauksena Suomi ja Ruotsi kuuluvat vähenevään ryhmään OECD-valtioita, jotka käyttävät muodollisen työnantajan käsitettä soveltaessaan OECD:n malliverosopimuksen 15(2) artiklaa. Kyseisen artiklan mukaan työskentelyvaltio voi verottaa työntekijän palkkaa, mikäli ulkomailla työskentely ylittää 183 päivää 12 kuukauden ajanjakson aikana, tai jos työnantaja on työskentelyvaltiossa tai työnantajan kiinteä toimipaikka on työskentelyvaltiossa. Tämä johtuu siitä, että malliverosopimuksessa ei ole määritelty työnantajaa, joten työnantajan määritellään kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Suomen ja Ruotsin vakiintunutta tapaa määrittää työnantaja muodollisesti johtaa siihen, ettei Suomi eikä myöskään Ruotsi voi useissa tapauksissa verottaa maassa alle 183 päivää oleskelevaa verosopimuksen mukaan ulkomailla asuvaa työntekijää, vaikka tosiallisesti työntekijä työskentelisi työskentelyvaltiossa olevan työnantajan lukuun. Ruotsi onkin julkaissut luonnoksen koskien taloudellisen työnantajan käyttöönottamista Ruotsissa 1.1.2021 alkaen ja Suomessa sekä Antti Rinteen, että Sanna Marinin hallitusohjelmien mukaan Suomi ottaa käyttöön taloudellisen työnantajan käsitteen ja tämän seurauksena hallituksen esityksen valmistelu onkin jo aloitettu. Tutkielmani keskittyykin Ruotsissa tehdyn hallituksen esityksen luonnoksen läpikäymiseen ja tämän jälkeen Suomen tulevan hallituksen esityksen arviointiin käyttäen kansainvälistä vertailua. Kansainvälisessä vertailussa Ruotsin hallituksen julkaisemaa hallituksen esityksen luonnosta käytetään vertailun kohteena hyvin runsaasti, johtuen sen tuoreudesta ja samalla Pohjoismaiden vahvasta lainsäädäntöyhteydestä.