Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Eerola, Oona"

Sort by: Order: Results:

  • Eerola, Oona (2021)
    Tiedon voidaan nykyisin katsoa olevan kilpailuetu, jonka yritykset haluavat pitää poissa kilpailijoidensa ulottuvilta. Esimerkiksi työvoiman liikkuessa tämä tieto saattaa kuitenkin siirtyä työntekijän mukana toiseen yritykseen. Kilpailukieltovelvoitteella suojataankin tietoa, tiedonvaihtoa ja rajataan tiedon hyödyntämismahdollisuuksia. Kilpailukiellot ovat yleisiä sekä työ- että osakassopimuksissa. Niiden käyttöä rajoittaa kuitenkin soveltuvilta osin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain eli oikeustoimilain (228/1929) ja työsopimuslain (55/2001) säännökset. Oikeustoimilain 38 §:n mukaan kilpailukiellot eivät sido sitoumuksen antajaa, mikäli ne kohtuuttomasti rajoittavat kyseisen henkilön toimintavapautta. Työsopimuslain 3:5 puolestaan rajoittaa sekä mahdollisuutta tehdä kilpailukieltosopimus työntekijöiden kanssa että kilpailukieltosopimuksen asiallista sisältöä. Työsopimuslaki soveltuu ainoastaan työsuhteen tunnusmerkit täyttävään sopimussuhteeseen, joten tutkielmassa myös tarkastellaan rajanvetoa työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan välillä. Oikeustoimilain ja työsopimuslain säännösten systematisoinnin helpottamiseksi tutkielmassa jaotellaan kilpailukieltovelvoitteet viiteen eri ryhmään sen mukaan, mitä säännöksiä mihinkin ryhmään sovelletaan. Tutkielmassa tarkastellaan työlainsäädännön suhdetta osakassopimuksessa sovittuihin kilpailukieltoihin. Osakassopimusten kilpailukieltojen osalta tilanne on osittain tulkinnanvarainen erityisesti yhtiössä työskentelevien pienosakkaiden tilanteessa, joilla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa yhtiössä. Heidän osaltaan tarkasteltavaksi tulee työlainsäädännön vaikutus osakassopimusten kilpailukieltoihin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kilpailukieltovelvoitteen lainsäädäntökehikkoa erityisesti sopimus- ja työoikeudellisesta näkökulmasta sekä systematisoidaan kilpailukieltovelvoitteita koskevan sääntelyn kattavuutta ja sitä koskevien säännösten välisiä rajapintoja. Tutkielmassa argumentoidaan, että mikäli henkilö on sitoutunut kilpailukiellon sisältämään osakassopimukseen, mutta työskentelee yrityksen hyväksi työsuhteisena työntekijänä, ei työsopimuslain pakottavia säännöksiä lähtökohtaisesti voida kiertää osakassopimuksella. Tällöin osakassopimuksen kilpailukieltoa on pidettävä työsopimuslain 3:5:n mukaisena kilpailukieltosopimuksena. Mikäli osakkeenomistaja kuitenkin käyttää merkittävää määräysvaltaa yhtiössä, jossa hän myös työskentelee, voidaan osakkeenomistajan kilpailukiellosta sopia oikeustoimilain 38 §:n asettamien rajoitusten puitteissa. Lisäksi tutkielmassa luodaan lyhyt katsaus sellaisiin itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joiden sopimussuhteessa on piirteitä sekä työsuhteesta että yrittäjyydestä. Tällaisten epäitsenäisten yrittäjien osalta tutkielmassa tarkastellaan sitä, voidaanko työsopimuslaissa omaksuttuja ratkaisuja analogisesti soveltaa myös epäitsenäisten yrittäjien solmimien kilpailukieltovelvoitteiden arvioinnissa.
  • Eerola, Oona (2023)
    Tutkielmassa tarkastellaan Suomen työmarkkinoiden kehitystä Varieties of Capitalism (VoC) -näkökulman valossa. Suomen työmarkkinoiden historiallisen kehityksen osalta tarkastelu tehdään laadullisen sisällönanalyysin keinoin. VoC-näkökulman mukaan kapitalistiset markkinataloudet voidaan jakaa kahteen eri kategoriaan sen perusteella, kuinka yhtiöt tekevät yhteistyötä muiden markkinatoimijoiden kanssa. Nämä kategoriat ovat koordinoinut markkinataloudet (englanniksi: coordinated market economies) ja liberaalit markkinataloudet (englanniksi: liberal market economies). Suomen on tyypillisesti katsottu olevan koordinoitu markkinatalous. Työmarkkinoiden osalta tämä on johtunut esimerkiksi siitä, että Suomessa on ollut keskitetyt työehtosopimusneuvottelut ja korkea palkansaajien järjestäytyneisyys. Suomen työmarkkinoiden kehitystä tarkastellaan 1960-luvulta tähän päivään saakka. Tutkimuksen perusteella Suomen työmarkkinat ovat muuttuneet markkinaliberaalimpaan suuntaan erityisesti 2000-luvulta alkaen. Tällöin Suomessa luovuttiin tulopoliittisista kokonaisratkaisuista ja kolmikantaisista työehtosopimusneuvotteluista. Lisäksi palkansaajien järjestäytymisaste on laskenut Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tutkielmassa tuodaan näin ollen esiin käytännön esimerkki institutionaalisesta muutoksesta, jossa yritykset ovat ajaneet käytäntöjä ja muutoksia, jotka VoC-näkökulman mukaan sopisivat enemminkin liberaaleille markkinatalouksille kuin koordinoiduille markkinatalouksille.