Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Eeva, Kristiina"

Sort by: Order: Results:

  • Eeva, Kristiina (2022)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella ammatillisesta erityisopetuksesta valmistuvien, erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden, uskoa omiin työllistymismahdollisuuksiin eli työllistymisuskoa ja sitä selittäviä tekijöitä. Selittävinä tekijöinä tarkastelussa ovat sukupuoli, ammattiala, pitkäaikainen sairaus, oire tai vamma, arvio omasta työkyvystä, työhalukkuus ja optimistisuus sekä Tulevaisuuden työelämän Starat- hankkeessa kehitetyt uudet opetusmenetelmät. Uusien opetusmenetelmien selittävyyttä tarkastellaan hankkeeseen liittyvän Invalidiliitto ry:n toteuttaman tutkimuksen interventio- ja verrokkiryhmien kautta. Tutkielman aineisto on koottu Tulevaisuuden työelämän Starat -hankkeeseen liittyvässä, Invalidiliitto ry:n toteuttamassa, monimenetelmäisessä tutkimuksessa. Tulevaisuuden työelämän Starat on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, helmikuussa 2022 päättynyt hanke. Tutkielmassa käytetty aineisto on kerätty erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille valmistumisvaiheessa toteutetulla lomakekyselyllä. Kyselyyn vastasi 106 opiskelijaa. Vastaajien keski-ikä on 23 vuotta. Vastaajista naisia on 42 prosenttia ja miehiä 57 prosenttia sekä yksi prosentti on vastausvaihtoehdossa muu. Vastaajista 40 prosentilla on pitkäaikainen sairaus, oire tai vamma ja 68 prosentilla oppimiseen, hahmottamiseen tai keskittymiseen liittyvä vaikeus. Ammatillisista perustutkinnoista edustetuin vastaajien keskuudessa on liiketoiminnan perustutkinto eli merkonomit (44 prosenttia). Interventioryhmään vastaajista kuuluu 55 prosenttia ja verrokkiryhmään 45 prosenttia. Tulosten mukaan enemmistö erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista uskoo työllistymiseensä valmistumisvaiheessa. 63 prosenttia vastaajista uskoo löytävänsä palkkatyötä joko melko varmasti tai varmasti. Työllistymisuskon ja selittävien tekijöiden yhteyttä tutkielmassa tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, Pearsonin korrelaatiokertoimen ja usean muuttujan lineaarisen regressioanalyysin avulla. Selkeimmin työllistymisuskoa selittää arvio omasta työkyvystä. Mitä työkykyisemmäksi itsensä arvioi sitä korkeampi on usko työllistymiseen. Myös sukupuoli ja ammattialoista liiketalousala vertailussa palvelualaan selittävät työllistymisuskoa tilastollisesti merkitsevästi. Naisten työllistymisusko on miehiä korkeampi ja liiketalousalalle valmistuvien palvelualalle valmistuvia matalampi. Muiden ammattialojen, pitkäaikaisen sairauden, oireen tai vamman, työhalukkuuden, optimistisuuden ja uusiin opetusmenetelmiin osallistumisen yhteydet työllistymisuskoon eivät ole tilastollisesti merkitseviä, kun kaikki tutkielmassa mukana olevat selittävät tekijät on huomioitu. Tulosten perusteella erityistä ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisuskoa voidaan ylläpitää ja kohentaa erityisesti tukemalla opiskelijoiden luottamusta omaa työkykyään kohtaan.