Browsing by Author "Eikonsalo, Jessika"

Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisesti tekijänoikeudella voi tulla suojatuksi joko kirjallinen tai taiteellinen teos. Saman pykälän 2 momentti ulottaa kirjallisen teoksen suojan koskemaan esimerkiksi tietokoneohjelmia. Lain 49.2 § puolestaan tarjoaa tietokannalle tietokantadirektiiviin (96/9/EY) perustuvaa lähioikeudellista investoinnin suojaa. Tekijänoikeuden onkin katsottu laajentuneen ohi sen alkuperäisen suojafunktion: suojan piiriin kuuluvat nykyään melko kattavasti teollisuuden tuotokset, joiden alkuperä ei ole taiteellinen ja luova toiminta, jossa perinteisen tekijänoikeuden juuret ovat olleet. 1960-luvulla alkaneen laajentumiskehityksen myötä uusia suojakohteita on lisätty lainsäädäntöön avoimilla ja teknologianeutraaleilla normeilla. Tämän myötä tekijänoikeudesta on kehittynyt yhä abstraktimpi suojamuoto. Tekijänoikeudessa korostuu yhteiskunnan ja tekijän intressien välinen punninta, joka konkretisoituu kysymyksenä siitä, kuinka laajasti tekijä voi saada muut poissulkevan määräämisvallan luomistyönsä taloudelliseen hyödyntämiseen. Nykyään myös kysymys tiedon roolista itsenäisenä vastikkeellisen hyödyntämisoikeuden kohteena ajankohtaistuu yhä useammin. Olennainen kysymys on, miten yritysten liiketoiminnalle arvokasta tietoa voidaan suojata aineettomana varallisuutena erityisesti tekijänoikeuden yleisten oppien valossa. Tiedon luonne aineettomana oikeutena on nimittäin varsin haastava: se voi olla mahdollinen suojakohde mutta myös public domainiin olennaisesti kuuluva tieteen, taiteen ja innovaatiotoiminnan rakennuspalikka. Toisaalta luottamuksellisia yritystietoja on kansainvälisesti suojattu TRIPS-sopimuksen 39 artiklan mukaisesti liikesalaisuuksina. Liikesalaisuuslainsäädäntö täydentää tekijänoikeuslainsäädäntöä esimerkiksi sellaisten innovaatioiden osalta, jotka liittyvät tekijänoikeussuojan ulkopuolelle jäävän tiedon luomiseen. Liikesalaisuusdirektiivin (2016/943) perusteluissa onkin todettu, että liikesalaisuudet suojaavat monenlaista taitotietoa ja liiketoimintatietoa joko täydentäen teollis- ja tekijänoikeuksia tai niiden vaihtoehtona. Suojamuotojen päällekkäisyyksistä ei ole aiemmin juuri kirjoitettu. Päällekkäisyyksiä tutkimalla suojamuotoja voidaan kuitenkin räätälöidä vastaamaan tasapainoisemmin tavoitteitaan laajentamatta niitä liikaa. Tämä on tärkeää, sillä suojamuotojen päällekkäisyyksillä voi olla kahdenlaisia vaikutuksia. Yhtäältä ne voivat johtaa tarpeettomiin ylisuojaamistilanteisiin, mikäli kummankin suojamuodon perimmäistä funktiota ei ole yleisten oppien tasolla tunnistettu. Toisaalta suojamuotojen voi katsoa luovan erityyppisiä kannustimia erityisesti innovaatiotoimintaan. Tässä pääasiallisesti lainopillisessa ja oikeusteoreettisessa tutkimuksessa selvitetäänkin niin tekijänoikeus- kuin lähioikeussuojan perimmäistä funktiota ja suhdetta semanttisen tiedon suojaamiseen. Aihetta konkretisoidaan tietokoneohjelman tekijänoikeussuojaan ja tietokannan lähioikeussuojaan perehtymällä. Lisäksi tarkastellaan liikesalaisuussuojan merkittävyyttä tekijänoikeussuojan vaihtoehtona ja täydentäjänä samalla selvittäen, miten tekijänoikeus reagoi tiedon määrän ja merkityksen kasvuun sekä mikä liikesalaisuuden asema tässä reagoinnissa on.