Browsing by Author "Ekholm, Matti"

Tutkielmassa tarkastellaan miten kaupunkeja ja alueita markkinoidaan. Tavoitteena on selvittää, mitä kaupunkien ja alueiden markkinointi on, miksi sitä tehdään, kenelle sitä suunnataan, ja mitkä organisaatiot sitä tekevät. Tutkielmassa pohditaan myös mitä kaupunkien imagolla, brändillä ja brändäämisellä tarkoitetaan. Lisäksi tarkastellaan miten kaupunkien markkinointi eroaa muiden asioiden markkinoimisesta, ja että voiko kaupunkia pitää tuotteena. Tutkielmassa selvitetään myös kilpailevatko kaupungit keskenään. Kaupunkien markkinointia on tutkittu paljon. Näissä tutkimuksissa on havaittavissa kaksi erilaista lähestymistapaa: jotkut tutkijat yhdistävät kaupungin markkinoinnin poliittiseen taloustieteeseen, toiset keskittyvät esittelemään niitä käytäntöjä ja metodeja, joita kaupunkien markkinoinnissa ja brändäämisessä käytetään. Kumpikin näkökulma on tämän tutkielman kannalta relevantti, joten kumpaakin suuntausta käsittelevää kirjallisuutta esitellään. Tutkielman empiirisen osan muodostaa asiantuntijahaastattelut. Haastateltavaksi valittiin neljä kaupunkien ja alueiden markkinoinnin ammattilaista. Haastateltavat edustivat erilaisia organisaatioita, joten he kertoivat kaupunkien markkinoinnista monipuolisesti. Haastattelut olivat puolistrukturoituja, eli kullekin haastateltavalle esitettiin kysymyksiä koskien hänen erikoisosaamistaan, mutta muuten haastattelurungot olivat samanlaisia. Koska kaikkien haastateltavien työ liittyy Helsinkiin, nousee Helsinki tässä tutkielmassa eräänlaiseksi case-esimerkiksi. Lisäksi tutkittiin kaupunkien matkailusivuja, jotta saataisiin käsitys siitä, minkälaisia vaikutelmia kaupungit haluavat itsestään välittää. Yksi keskeisistä tuloksista on, että kaupungin markkinointi on monimutkainen prosessi, ja kaupungin brändiä on vaikea hallita. Kaupungin markkinoinnissa on usein mukana monia tahoja, joilla saattaa olla keskenään ristiriitaisia näkemyksiä siitä, kuinka markkinointia tulisi toteuttaa. Aineistosta käy ilmi, että Suomella ja Helsingillä ei ole kovin tunnistettavaa brändiä, ja Suomen suurin ongelma onkin se, ettei Suomea tunneta maailmalla laajasti. Suomalaisia tuotteita ei välttämättä osata maailmalla yhdistää Suomeen, ja suomalaisessa kulttuuriviennissäkin on parantamisen varaa. Suomen tilanne on kuitenkin sikäli hyvä että Suomessa on monet tärkeät perusasiat kunnossa: puhdas luonto, toimiva infrastruktuuri ja korkeasti koulutettu väestö. Suomen ja Helsingin tunnettavuuden kannalta olisi tärkeää viestiä näitä asioita määrätietoisesti muualle maailmaan. Aineiston avulla päädytään siihen tulokseen, että Suomen ja Helsingin brändi tukevat toisiaan, ja monen mielessä luultavasti myös sekoittuvat keskenään.