Browsing by Author "Ekström, Niklas"
Now showing items 1-2 of 2
-
Ekström, Niklas (2017)Kryptovarallisuuden alkuperäisenä tavoitteena voidaan todeta olevan erottautuminen rahoitusalan perinteisistä välittäjätahoista, kuten esimerkiksi pankeista. Kuitenkin kun kryptovarallisuuden käyttäjä säilyttää kryptovarallisuuttaan palveluntarjoajalla, tapahtuu juuri näin. On kuitenkin olemassa perusteltuja syitä sille, miksi kryptovarallisuuden käyttäjä valitsee omatoimisen säilytyksen sijaan säilyttää kryptovarallisuuttaan säilytykseen erikoistuneella palveluntarjoajalla. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kryptolompakon tai kryptolompakon sisältämän yksilöidyn kryptovarallisuuden panttausta palveluntarjoajalle molemmissa mainituissa tilanteissa. Palveluntarjoajan oikeusaseman kannalta keskeisin merkitys voidaan todeta olevan pätevän panttioikeuden synnyllä ja palveluntarjoajan panttioikeuden pysyvyydellä. Esimerkiksi julkivarmistuksen osalta vakuusoikeuden yleisissä opeissa tunnistettuja julkivarmistusmenetelmiä ei voida pitää etenkin omatoimisesti säilytetyn kryptovarallisuuden osalta täysin tyydyttävinä. Pantinantajan oikeusaseman kannalta keskeisin merkitys voidaan puolestaan todeta olevan palveluntarjoajalle uskotun panttioikeuden kohteen turvaamisella palveluntarjoajan velkojilta palveluntarjoajan maksukyvyttömyysmenettelyssä. Pantinantajan separaatio-oikeuden kannalta keskeisiksi tekijöiksi muodostuvat tutkimuksessa etenkin panttaussopimuksessa ja lainsäädännössä määritellyt säilyttäjän velvollisuudet, mutta myöskin tosiallinen tapa jolla palveluntarjoaja erottelee pantinantajan varallisuuden omasta varallisuudestaan. Tutkimuksen de lege ferenda -osiossa UNIDROIT:in digitaalisen varallisuuden periaatteiden mahdollista implementointia suomalaiseen oikeusjärjestelmään arvioidaan suhteessa vakuusoikeuden yleisiin oppeihin sekä MiCA asetuksen kryptovarapalvelun tarjoajiin soveltuviin velvoitteisiin. Digitaalisen varallisuuden periaatteilla ei todeta olevan vaikutusta pantinantajan oikeusaseman kannalta MiCA asetuksen voimaantulon jälkeen vuoden 2024 lopulla. Panttioikeuden julkivarmistuksen osalta digitaalisen varallisuuden periaatteet esittävät kuitenkin uutta digitaaliseen varallisuuden määräysvallan käsitettä, sekä mahdollisuutta julkivarmistaa digitaaliseen varallisuuteen kohdistuva panttioikeus määräysvallan olemassaolon perusteella. Panttioikeuden julkivarmistaminen määräysvallan olemassaolon perusteella voidaan todeta olevan tehokas ja varteenotettava uusi keino julkivarmistaa kryptovarallisuuteen kohdistuva panttioikeus suoraan lohkoketjussa.
-
Ekström, Niklas (2024)Toisiinsa etuyhteydessä olevien verovelvollisten välisessä kansainvälisessä kaupassa käytetään siirtohinnoittelua, jolla pyritään määrittämään tälle kaupalle markkinaehtoinen hinta niin, että näiden eri valtioissa toimivien verovelvollisten tulot kohdistuvat verotuksellisesti oikein eri valtioiden välillä. Mikäli tällaista hintaa joudutaan jälkikäteen oikaisemaan, koska se ei vastannut markkinaehtoisuuden vaatimuksia, voi tällä oikaisulla olla tietyin edellytyksin arvonlisäverovaikutuksia. Tutkielmassa käydään läpi siirtohinnoitteluun ja arvonlisäverotukseen liittyvää kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä, aihetta tutkinutta oikeuskirjallisuutta sekä EU-jäsenvaltioiden kansallista ja tulevaa EU-oikeuskäytäntöä. Tutkielmassa käytetään menetelmänä pääosin lainoppia, mutta myös oikeusvertailua. Koska siirtohinnoitteluoikaisun arvonlisäverollisuus on fiskaalisesti mielenkiintoista ainoastaan tilanteissa, joissa molemmilla osapuolilla ei ole täyttä arvonlisäveron vähennysoikeutta, tutkielma keskittyy tarkastelemaan tällaisia tilanteita. Siirtohinnoitteluoikaisun arvonlisäverovaikutusten oikeustila on EU-alueella hyvin harmonisoimatonta, ja sitä koskevat tulkinnat vaihtelevat niin jäsenvaltioiden lainsäädännössä kuin oikeuskirjallisuudessa esitetyissä tulkinnoissakin keskenään merkittävästi. Keskeinen tulkintaongelma liittyy siihen, voidaanko siirtohinnoitteluoikaisua pitää arvonlisäverotuksessa tarkoitettuna vastikkeena. Se, minkälainen siirtohinnoitteluoikaisun tulee olla tyypiltään ja mitä menetelmää siirtohinnan määrittämiseksi on voitu käyttää, jotta vastikkeellisuuden edellytykset täyttyvät, on monesti epäselvää. On kuitenkin selvää, että nykyisellään lukuisissa jäsenvaltioissa siirtohinnoitteluoikaisulla voi olla vaikutusta maksettavan tai palautettavan arvonlisäveron määrään. Tutkielmassa systematisoidaan ja tulkitaan näitä aspekteja koskevia kannanottoja, ratkaisuja ja käytäntöjä, joista pyritään hahmottelemaan, milloin tapauskohtaisesti voidaan odottaa, että siirtohinnoitteluoikaisua käsitellään arvonlisäverollisena. Tämä tarkastelu on korostuneen yksilöllistä kutakin tapausta erikseen tarkastellessa. Euroopan unionin tuomioistuimelle on jätetty siirtohinnoitteluoikaisun arvonlisäverovaikutuksia koskeva ennakkoratkaisupyyntö, johon saataneen ratkaisu kuluvan tai seuraavan vuoden aikana. Tämä ratkaisu tullee selkeyttämään nykyistä epäselvää oikeustilaa, ja harmonisoimaan lainsäädäntöä EU-alueella.
Now showing items 1-2 of 2