Browsing by Author "Elivuo, Rafael"

Tutkielman aiheena on YouTuben lisääntynyt vastuu tekijänoikeuden loukkauksesta. Tutkielmassa perehdytään siihen, kuinka YouTuben vastuu sen käyttäjien aiheuttamista loukkauksista on muuttunut vuonna 2000 annetun sähköisestä kaupankäynnistä annetun direktiivin jälkeen. Sääntelyn lähtökohtana on vuoteen 2019 asti ollut, ettei alustapalvelu ole vastuussa käyttäjiensä aiheuttamasta tekijänoikeuden loukkauksesta alustalla. Alustapalveluiden toiminnan on katsottu kuuluvan sähkökauppadirektiivin hosting-palveluille tarkoitetun safe harbour -vastuuvapaussääntelyn piiriin. Oikeustila on kuitenkin ollut YouTuben osalta epäselvä. EU-tuomioistuimessa on tätä kirjoittaessa vireillä tapaus, jossa vastuuvapaussääntelyn soveltaminen YouTubeen on yhtenä ennakkoratkaisukysymyksenä. Vuonna 2019 hyväksytty EU:n uusi tekijänoikeusdirektiivi tuo mukanaan lukuisia muutoksia. Terminologiaa päivitetään vastaamaan paremmin nykyaikaa ja verkkoympäristöä. Tekijänoikeuden kannalta olennainen saataviin saattamisen käsite muodostuu uuden tekijänoikeusdirektiivin myötä selvemmäksi, mutta tarkoittaa YouTuben vastuun määräytyvän eri perustein. Merkittävin muutos liittyy kuitenkin vastuun laajentumiseen. YouTube ei jatkossa saa vastuuvapautta käyttäjiensä aiheuttamista tekijänoikeuden loukkauksista. Loukkauksien valvonnan lisäksi YouTubella on jatkossa velvollisuus olla selvillä kaikesta sisällöstä, jonka sen käyttäjät alustalle tallentavat. Tähän liittyy uuden tekijänoikeusdirektiivin ennakkolupamekanismi. Tutkimuksessa tarkastellaan uuden sääntelyn sisältöä ja sekä lisääntyvän vastuun vaikutuksia. Huomio kiinnittyy erityisesti uuden tekijänoikeusdirektiivin problemaattiseen artiklaan 17, joka tunnetaan myös nimellä arvokuiluartikla. Tutkimuksen tarkoituksena on vertailevasti identifioida kaikki ne seikat, jotka oikeustilassa muuttuvat siirryttäessä vuoden 2000 sähkökauppadirektiivin sääntelystä uuden tekijänoikeusdirektiivin sääntelyyn. Tutkimus osoittaa, että muutos YouTuben vastuuasemassa on merkittävä. Muutos ei myöskään ole täysin ongelmaton. Tutkimuksessa tarkastellaan direktiivin aiheuttamia vastakkainasetteluja kolmelta kannalta. Vastakkain asettuvat ensinnäkin kilpailukykyisen unionin tavoite ml. SEUT 101 artikla sekä geoblokkaus ainoana vaihtoehtona noudattaa direktiiviä. Toinen jännite muodostuu ennakkolupajärjestelmän ja sananvapauden välille. Kolmanneksi ennakkolupajärjestelmä vaikuttaisi suosivan vain sellaisia aloja, joilla on kollektiivijärjestö. Uusi tekijänoikeusdirektiivi parantaa tekijänoikeuden haltijoiden asemaa EU:n sisämarkkinoilla. Direktiivin sisäisten ristiriitaisuuksien vuoksi lopputulos on kuitenkin tulkinnanvarainen ja pirstaleinen. Tutkimuksen johtopäätöksissä yhteydessä ehdotetaan, miten uuden tekijänoikeusdirektiivin aiheuttama problematiikka voitaisiin ratkaista de lege ferenda sellaisella sääntelyllä, jolla myös direktiivin tavoitteet toteutuisivat.