Browsing by Author "Elo, Hanna"

Tutkielmassa oli tarkoituksena tutkia sosiaalipalveluita käyttävien henkilöiden, eli palvelunkäyttäjien, tulkintoja Espoon kaupungin palvelurakenneuudistuksen suunnitelmista. Jotta suunnitelmista voitiin puhua, oli ensimmäisenä tutkimustehtävänä Espoon palvelurakenneuudistusta koskevien suunnitelmien tutkiminen. Teoreettisena näkökulmana tutkimuksessa sovellettiin palvelunkäyttäjäosallisuutta, kriittis-emansipatorista tutkimustraditiota, diskurssien tutkimista sekä dialogisuutta. Perusteluina palvelunkäyttäjien osallistumiselle esitetään ihmisoikeuksia ja Suomen perustuslakia. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kielelliset ja puhevaltaan liittyvät kysymykset ovat merkittävä kokonaisuus sosiaalityön kontekstissa. Lisäksi tutkimus on osoittanut, että palvelunkäyttäjäosallisuus muun muassa lisää palvelunkäyttäjien tyytyväisyyttä palveluihin sekä vaikuttaa positiivisesti palveluntuottajan talouteen. Tutkielmassa saadaan tietoa palvelunkäyttäjien suunnitelmiin liittyvistä jäsennyksistä sekä mallinnetaan palvelunkäyttäjien osallistumisen mahdollisuuksia. Tutkimuksen sekundaariaineistona käytettiin Espoon kaupungin julkaisemia julkisia dokumentteja, joiden avulla saatiin tietoa siitä, mitä palvelurakenneuudistukseen liittyvät suunnitelmat pitivät sisällään. Suunnitelmat tiivistettiin, ja ne nimettiin Espoon puheenvuoroiksi. Primääriaineiston muodostivat kahdentoista sosiaalitoimiston palvelunkäyttäjän kanssa käydyt dialogiset keskustelut, joista viisi oli ryhmäkeskusteluja, yhden ollessa kahden hengen keskustelu. Dialogisissa keskusteluissa käytettiin keskustelun aloituspisteinä Espoon puheenvuoroja. Äänitetyt keskustelut purettiin tekstiksi, jonka jälkeen aineistoa analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen tulokseksi saatiin kuusi palvelunkäyttäjille tärkeää teemaa. Tuloksia tulkittiin ja niistä tehtiin yhteenvetona vastapuheenvuorot Espoolle. Vastapuheenvuoroissa palvelunkäyttäjät kaipasivat henkilökohtaista palvelua, vähemmän kynnyksiä, sujuvampia toimeentulotuen prosesseja, osallisuuden tukemista ja aitoa kuuntelemista, palveluiden järkevää suunnittelua sekä selkokieltä ja selittämistä. Tutkimuksen perusteella palvelunkäyttäjille tärkeintä ovat perusasioiden toimivuus sekä osallistumisen näkeminen mahdollisuutena. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että palvelunkäyttäjäosallisuutta sekä tutkimuksessa että sosiaalipalveluiden suunnittelussa tulee tukea ja vahvistaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vallan ja eettisyyden kysymyksiin.