Browsing by Author "Eloranta, Mikko"

Patenttien ja kilpailuoikeuden suhde on osin ristiriitainen. Patentinhaltijalla on oikeus kieltää muita hyödyntämästä taloudellisesti keksintöään ja tämä saattaa luoda patentinhaltijalle markkinavoimaa. EU:n kilpailuoikeus sen sijaan pyrkii turvaamaan kuluttajien etua estämällä markkinavoiman käytön kilpailua vahingoittavalla tavalla, muun muassa kieltämällä määräävän markkina-aseman väärinkäytön SEUT 102 artiklassa. Patenttien ja kilpailuoikeuden ristiriita on kuitenkin näennäistä, sillä molemmilla on samat tavoitteet; kilpailun ja innovaatioiden edistäminen ja sitä kautta kuluttajien hyvinvointi. Patentti ei luo automaattisesti haltijalleen korkeaa markkinavoimaa ja määräävää markkina-asemaa, vaan märäävän markkina-aseman syntymien on yleensä monen asian summa ja pelkkä patentin omistus ei voi aktualisoida kiellettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä, vaan määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen tulee käyttää patenttia kilpailua vahingoittavalla tavalla, jotta määräään markkina-aseman väärinkäyttö voi tulla kyseeseen. Patentteja voidaan siis käyttää kilpailua vahingoittavalla tavalla. Yksi tapa on sellainen patenttien täytäntöönpano tuomioistuimissa, jolla pyritään vahingoittamaan kilpailijoita ja sitä kautta kilpailua. Tällaista patenttien täytäntöönpanon väärinkäyttöä voi esiintyä mm. siten, että yritys nostaa tuomioistuimessa perusteettoman patentinloukkauskanteen kilpailijaa vastaan ja kanne nostetaan ainoastaan kilpailijan ahdistelemistarkoituksessa. Tällainen loukkauskanteen nostaminen voidaan katsoa määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, mikäli patenttia käyttävä on määräävässä asemassa. EU:n yleisen tuomoistuimen oikeuskäytännössä on syntynyt ns. ITT Promedia-testi, jolla pyritään puuttumaan kilpailua vahingoittavaan patenttien täytäntöntöönpanoon. ITT Promedia-testin mukaan kilpailijan ahdistelutarkoituksessa nostetut kanteet voidaan katsoa määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi jos määräävässä markkina-asemassa oleva taho on nostanut kanteen, jonka tarkoituksena ei kohtuudella voida pitää kyseisen yrityksen oikeuksien toteuttamista, minkä vuoksi sitä on pidettävä vain vastapuolen ahdistelemisena, ja kanne on osa sellaista suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on kilpailun eliminoiminen. EU-tuomioistuin ei kuitenkaan ole koskaan vahvistanut ratkaisuissaan ITT Promedia –testiä, vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus esim. ratkaisussa Huawei vs. ZTE. Yhdysvalloissa sen sijaan on käytössä ns. PREI-testi, Walker Process-doktriini ja patent misuse -doktriini, joilla voidaan puuttua kilpailua vahingoittaviin patentinloukkauskanteisiin. ITT Promedia-testin voidaankin katsoa saaneen vaikutteita Yhdysvaltojen oikeuskäytännöstä, joskin ITT Promedia-testin myötä mukainen suhtautuminen kilpailua vahingoittaviin patenttikanteisiin on hieman jyrkempi kuin Yhdysvalloissa. FRAND-sitoumuksen antaneen essentiaalipatentin haltijan nostamiin kieltokanteisiin voidaan sen sijaan puuttua kilpailuoikeuden keinoin, mikäli EU-tuomioistuimen ratkaisussa Huawei vs. ZTE julkaisemaa lisenssisopimusneuvotteluprosessia ei noudateta. Yhdysvalloissa. FRAND-kontekstissa nostettuihin kieltokanteisiin suhtaudutaan ensisijaisesti sopimusoikeuden näkökulmasta. EU-oikeudessa ongelmallista on se, että patenttien täytäntöönpanon väärinkäyttöön voidaan kilpailuoikeudellisin keinoin puuttua ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa väärinkäyttöön syyllistynyt on määräävässä asemassa. Toisaalta myös oikeudenkäynnin väärinkäytön kiellolla, sekä vaihtoehtoisia riidanratkaisukeinoja kehittämällä voisi olla mahdollista ehkäistä patenttien täytäntöönpanon väärinkäyttöä. Ongelman ratkaiseminen myös immateriaalioikeden sisältä käsin, lainsäädäntöä muuttamalla, saattaisi olla mahdollista. Eurooppaan perustettavan yhdistetyn patenttituomioistuimen odotetaan kuitenkin laskevan patenttioikeudenkäyntien kustannuksia ja sitä myötä se saattaa vähentää ainakin sellaisten patenttikanteiden nostamista, joiden tarkoituksena on ainoastaan nostaa vastapuolen kustannuksia ja siten heikentää kilpailua.