Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Elovaara, Kaisa"

Sort by: Order: Results:

  • Does cognition affect science attitudes? : an examination of cognitive correlates of science attitudes 
    Elovaara, Kaisa (2023)
    Understanding who develops a positive attitude towards science is an important topic to study as the relevance of science and understanding of science have become more and more important in contemporary societies. This thesis examines cognitive correlates of science attitudes. Science attitudes are defined as attitudes the general public has towards scientific research and the scientific community. Additionally, science attitudes were characterised as consisting of three dimensions: science identity, trust in science and the importance of science. Cognitive correlates of science attitudes are studied because it is a scarcely studied topic. The theoretical framework for cognition is an adaptation of Stanovich’s tripartite theory of the mind, which is a specification of dual process models. The theory concerns rational thought and action and proposes three kinds of cognition: reflective, algorithmic, and autonomous. The cognitive factors examined are characterised according to the framework: reflective cognition is represented by analytical thinking, epistemic curiosity and probability heuristics and algorithmic cognition is represented by fluid intelligence. In addition to these, creative thinking is examined, and it is represented by divergent thinking and insight. Sociodemographic determinants were also considered. The data is survey data, which was collected with a non-probabilistic volunteer sampling method. After excluding the non-valid participants, the sample size was 153 observations (F=108, M= 34, other =16). The age range was 19-74 years (mean = 48.6, median = 53). Due to missingness, a data imputation was performed. The study applied linear regression analysis. The results of the study indicate that the different dimensions of science attitudes have different cognitive correlates. Analytical thinking was positively associated with science identity whereas epistemic curiosity, performance in probability heuristics as well as fluid intelligence were positively associated with importance of science. Trust in science did not have any cognitive correlates. Additionally, having a lower level of education was related to having a more negative attitude towards science. Science attitudes seem to be multidimensional constructs that have cognitive and sociodemographic determinants. The topic requires more research in order to clarify the relationships of the determinants of science attitudes. In addition, more attention should be paid on the definition of “science” in science attitudes as it may affect comparability of the results.
  • Sosioekonomisen aseman yhteys altruistiseen turvattomuuteen 60- ja 70-luvuilla rakennetuilla asuinalueilla 
    Elovaara, Kaisa (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan yksilön ja asuinalueen sosioekonomisen aseman eri ulottuvuuksien yhteyttä altruistiseen turvattomuuteen. Altruistinen turvattomuus rajataan tutkielmassa lasten puolesta koetuksi turvattomuudeksi ja keskeisenä tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa lasten puolesta koetusta turvattomuudesta suomalaisilla lähiöasuinalueilla. Tutkielma hyödyntää rikollisuuden pelon kohdalla yleisesti käytettyjä haavoittuvuuden ja sosiaalisen disorganisaation teoriaperinteitä. Lisäksi tutkielma kritisoi yleisesti käytössä olevaa rikollisuuden pelon käsitettä suosien sen sijaan termiä turvattomuus. Aineistona tutkielmassa käytettiin Suomen Akatemian rahoittaman Uusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus -hankkeen (PREFARE) keräämää kyselytutkimusta, johon on yhdistetty tietoja väestörekisteristä ja ruututietokannasta. Aineisto kerättiin vuonna 2013 ositetulla ryväsotannalla 60- ja 70-luvuilla rakennetuilta lähiökerrostaloalueilta. Vastaajia aineistossa on yhteensä 7 728 jakautuneena 71 asuinalueelle. Analyysimenetelmänä käytettiin logistista monitasomallinnusta. Vastemuuttujana oli itse raportoitu lasten puolesta koettu turvattomuus. Pääasialliset selittävät muuttujat olivat yksilötason ja asuinaluetason sosioekonomista asemaa kuvaavat muuttujat. Lisäksi analyyseissa otettiin huomioon aiemman tutkimuksen ohjaamana sosiodemografisia muuttujia, yksilön uhrikokemukset sekä vanhemmuus. Tutkielman tulosten perusteella yksilötasolla sosioekonomisen aseman subjektiivinen puoli on yhteydessä altruistiseen turvattomuuteen: toimeentulonsa huonoksi kokevien vetosuhde kokea turvattomuutta lasten puolesta on suurempi kuin toimeentulonsa hyväksi kokevien. Muiden yksilön sosioekonomista asemaa kuvaavien muuttujien ja altruistisen turvattomuuden väliltä ei löytynyt yhteyttä kontrolloivien muuttujien huomioimisen jälkeen. Asuinalueen kohdalla ainoastaan asuinalueen matala koulutustaso on yhteydessä altruistiseen turvattomuuteen. Lisäksi korkeakoulutus saattaa olla yhteydessä altruistiseen turvattomuuteen lähiöasuinalueilla. Tulokset ovat osittain ristiriitaiset aiempaan tutkimukseen nähden, jonka perusteella matala sosioekonominen asema on yhteydessä sekä henkilökohtaiseen että altruistiseen turvattomuuteen. Kuitenkin lähes kaikki altruistista turvattomuutta tarkasteleva tutkimus on tehty Yhdysvalloissa, jossa sosiaalinen ja sosioekonominen kointeksti on hyvin erilainen kuin Suomessa. Lisäksi tutkielman aineisto rajautuu lähiöasuinalueille, jotka ovat sosioekonomista eroistaan huolimatta muun muassa rakennetuilta piirteiltään samankaltaisia. Joka tapauksessa lasten puolesta koettu turvattomuus näyttäisi linkittyvän huoleen toimeentulosta. Tämä puolestaan istuu näkemykseen turvattomuuden kanavoitumisesta, eli ajatuksesta, jonka mukaan koettu turvattomuus pitää sisällään myös yleisempää epävarmuutta tai ahdinkoa. Lisäksi tutkielmassa esitetään, että altruistinen turvattomuus saattaa myös kiinnittyä muuttohalukkuuteen ja segregaatioon.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO