Browsing by Author "Enckell, Arina"

Vuosina 2016–2019 toteutettavan suomalaisen ylioppilaskokeen uudistuksen jälkeen kaikki yo-kokeet suoritetaan sähköisesti ja kaikkiin kielikokeisiin tulee suullista tuottamista mittaava osio jo olemassa olevien kuullun ymmärtäminen, luetun ymmärtäminen ja kirjallisen tuottamisen lisäksi. Suullista taitoa mittaavien tehtävien kehittäminen on parhaillaan työn alla kokeen laatimisesta vastaavassa Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää kysymyksiä, jotka liittyvät venäjän kielen suullista taitoa mittaaviin tehtäviin tulevassa uudistuneessa ylioppilaskokeessa. Teoriapohjana tähän tutkimukseen on käytetty mm. L. Bachmanin kielitestausta käsitteleviä teoksia, S. Aholan tutkimustuloksia suullista taitoa mittaavien tehtävien kehittämisestä, R. Mitchellin käsityksiä kommunikatiivisesta kompetenssista sekä kansainvälisten (TOEFL, IELTS) ja suomalaisen (YKI) kielitestien esimerkkiä. Tutkielmaa varten laatima testi on tarkoitettu B3-venäjän ylioppilaskokeen suullista kielitaitoa mittaavaan osioon. Testi koostuu kolmesta osasta ja sisältää yhteensä kahdeksan tehtävää: yksi lukemistehtävä, kaksi dialogin täydentämistehtävää, yksi vastaus kysymykseen, kaksi kuvasta kertomiseen liittyvää tehtävää ja kaksi mielipidetehtävää. Jokaisen tehtävän sisältö pohjautuu B3-venäjän opetuksessa käytettäviin opetusmateriaaleihin ja lukion opetussuunnitelman vaatimuksiin. Testi on verkkopohjainen ja sijaitsee Lingt Classroom- sivustolla. Testin päätteeksi oppilaat vastaavat kyselyyn, joka käsittelee yleisiä taustatietoja oppilaista ja jossa pyydetään palautetta testistä. Tutkielmassa painotetaan johdonmukaisen ja objektiivisen suoritusten arvioinnin merkitystä. Oppilaiden suullisen tuottamisen arviointia varten tässä tutkielmassa on kehitetty B. Knightin menetelmään perustuva arviointikriteeristö. Kaikki testin tehtävät voidaan arvioida kuuden seuraavan kriteerin perusteella: kielioppi, sanasto, ääntäminen, viestintätaidot, puheen sujuvuus ja sisältö. Suullinen toteuttaminen tässä tutkielmassa käsitellään ensisijaisesti kommunikatiivisen kompetenssin osana ja laaditun testin tavoitteena on mitata testattavien kommunikatiivista kompetenssia mainittujen kriteerien avulla. Testin maksimipistemäärä on 100 pistettä. Testin toimivuutta on selvitetty kahdessa Helsingin lukiossa. Yhteensä kokeeseen osallistui 37 oppilasta, joista 15 opiskelee venäjää A-kielenä ja 22 B3-kielenä. Testin avulla voi mitata oppilaiden suullisen tuottamisen tasoa ja arvioida suullista kielitaitoa.