Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Englund, Nia"

Sort by: Order: Results:

  • Englund, Nia (2023)
    Tausta: Lääkehoitoon liittyvät haittatapahtumat aiheuttavat merkittävää inhimillistä kärsimystä ja taloudellista taakkaa yhteiskunnalle. Lääkitykseen liittyviä haittatapahtumia voidaan ehkäistä tunnistamalla ja puuttumalla lääkitysriskejä aiheuttaviin tekijöihin. Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lääkitysriskien hallintakeinoja lääkkeen toimittamisen yhteydessä suomalaisissa avohuollon apteekeissa. Tavoitteena oli selvittää, miten apteekeissa tunnistetaan ja puututaan asiakkaan lääkehoitoon liittyviin ongelmiin ja millaista lääkitysriskien hallintaan liittyvää osaamista ja lisäkoulutustarvetta apteekeissa työskentelevillä farmaseuteilla ja proviisoreilla on. Aineisto ja menetelmät: Tutkimus oli valtakunnallinen poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto kerättiin syksyllä 2022 sähköisellä kyselyllä. Alkuperäinen kyselylomake luotiin vuonna 2015 kirjallisuuden ja järjestelmälähtöisen riskien hallinnan teorian pohjalta ja päivitettiin tätä tutkimusta varten. Tulokset: Kyselyyn vastasi 192 apteekkia (n=610). Apteekeissa tunnistettiin ja puututtiin lääkehoito-ongelmiin, mutta toimintatavat olivat harvoin systemaattisia. Yleisin puuttumistapa oli keskustelu asiakkaan kanssa ja kehotus ottaa yhteyttä lääkäriin, näin toimi 78 % apteekeista tilanteessa, joissa asiakkaan lääkitys ei toiminut toivotulla tavalla. Suurimmalla osalla apteekeista ei ollut muun terveydenhuollon kanssa yhteisesti sovittuja toimintatapoja lääkehoito-ongelmien ratkaisemiseksi. Myös apteekin sisäiset toimintaohjeet olivat puutteellisia Johtopäätökset: Apteekkien ja muun terveydenhuollon välinen nopea viestintäkanava ja yhteisesti sovitut toimintatavat voisivat parantaa apteekkien mahdollisuuksia puuttua lääkehoito-ongelmiin. Apteekkien rooli lääkitysriskien hallinnassa tulee määritellä tarkemmin. Apteekkien ja muun terveydenhuollon välisessä yhteistyössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
  • Englund, Nia (2012)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia marttoja Reilun kaupan vapaaehtoistoimijoina. Tutkimuksen pääongelma oli selvittää, miten martat kokivat Reilun kaupan hyväksi tehtävän vapaaehtoistoiminnan ja, miten martat suhtautuvat Reiluun kauppaan. Lisäksi tutkittiin marttojen osallistumista, kiinnostusta ja motiiveja vapaaehtoistoimintaan. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Marttaliiton kanssa. Työn teoriaosuus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osiossa luodaan katsaus aiempaan tutkimukseen suomalaisten osallistumisesta ja asennoitumisesta vapaaehtoistyöhön. Toisessa osiossa perehdytään vapaaehtoistyön motivaatioperustaan. Kolmannessa osiossa perehdytään vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseen johtaviin syihin Icek Ajzenin (1985) suunnitellun käyttäytymisen teorian avulla. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin yhdeksää Reilun kaupan koulutukseen osallistunutta Reiluttaja-marttaa. Laadullinen haastatteluaineisto luokiteltiin ja analysoitiin teemoittain. Toisessa vaiheessa laadullisen analyysin ja tutkimuksen teoriaosan pohjalta luotiin sähköpostikysely, joka lähetettiin kahdelle sadalle martalle, jotka eivät olleet käyneet Reilun kaupan koulutusta. Kyselyyn saatiin 61 hyväksyttyä vastausta ja sen vastausprosentti oli 33,5 %. Kyselyaineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä: muun muassa ristiintaulukointia ja yksiulotteista varianssianalyysia. Tässä tutkimuksessa mukana olleet martat suhtautuvat erittäin myönteisesti Reiluun kauppaan. Kyselyyn vastanneista martoista 84 % piti Reilun kaupan järjestelmää tärkeänä asiana ja 65 % piti Reilun kaupan ja Marttaliiton yhteistyötä hyvänä asiana. Reiluttaja-martat olivat yhtä lukuun ottamatta halukkaita jatkamaan Reilun kaupan toimintaa tulevaisuudessa. Reiluttaja-martat tarvitsivat kuitenkin muiden marttojen ja Marttaliiton tukea toiminnassaan. Puolet kyselyyn vastanneista martoista oli tehnyt vapaaehtoistyötä martoissa ja jopa 72 % oli halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä tulevaisuudessa. Kyselyyn vastaajat ilmoittivat Reilun kaupan toiseksi mieluisimmaksi vapaaehtoistyön kohteeksi ikäihmisten jälkeen. Muiden auttaminen ja yhdessä tekeminen olivat tärkeimmät motiivit vapaaehtoistyöhön. Marttojen Reilun kaupan toiminnalla on paljon mahdollisuuksia, mutta myös haasteita joihin vastaaminen onnistuu marttojen joukkovoimalla ja yhteisöllisyydellä.