Browsing by Author "Enroth, Tiina"

Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteet Opintosuunta: Sosiaalityö Tekijä: Tiina Enroth Työn nimi: ”Oma lapsi on nuorelle tärkeä ja rakas, lapsi on motivoinut yrittämään muutosta” – Lapsen saaneiden jälkihuollon nuorten elämäntilanne ja tausta sekä työntekijöiden kuvauksia nuorten vanhemmuudesta resilienssin näkökulmasta Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Huhtikuu 2022 Sivumäärä: 53+4 sivua Avainsanat: jälkihuolto, vanhemmuus, resilienssi, voimavarakeskeinen sosiaalityö Ohjaaja tai ohjaajat: Kris Clarke Säilytyspaikka: Helsingin yliopisto Tiivistelmä: Kansalliset ja kansainväliset tutkimukset (mm. Dworsky ja Courtney, 2010; Vingerljung et al., 2007; Kääriälä, 2020) osoittavat lastensuojelun asiakkailla olevan ikäisiinsä verrattuna moninkertainen todennäköisyys tulla nuorina vanhemmiksi. Jälkihuollon nuoret kohtaavat ikäisiään useammin erilaisia vastoinkäymisiä nuoruutensa aikana (mm. Kääriälä, 2020, s. 52) ja erityisesti teiniäiteihin liitetään lukuisia sosiaalisia ennakkoluuloja (Lessa, 2006). Lastensuojelun asiakkuuden ja teinivanhemmuuden yhdistäminen asettavat näin lapsen saaneet jälkihuollon nuoret hyvin marginaaliseen ja moralisoituun ryhmään. Maisterintutkielmani tavoitteena oli tutkia jälkihuollon palveluiden piirissä olevia vanhempia, heidän nykyistä elämäntilannettaan ja taustaansa sekä havainnoida sitä, miten jälkihuollon nuorten vanhemmuutta tutkimusaineiston perusteella kuvaillaan. Maisterintutkielmani teoreettinen viitekehys rakentui voimavarakeskeisen sosiaalityön ja resilienssin ympärille. Toteutin tutkimuksen mixed methods -menetelmällä. Tutkielman kohderyhmänä olivat erään suomalaisen kaupungin jälkihuollon palveluiden piirissä olevat nuoret syksyn 2020 aikana. Tutkielmani on osa jälkihuoltoa koskevaa tutkimushanketta, joka toteutetaan vuosina 2020–2023. Tutkielmani tilastollinen aineisto koostui tutkimushankkeen kautta kerätystä, sähköisenä kyselynä toteutetusta aineistosta (N=698) ja laadullinen aineisto koostui samaisen kyselylomakkeen avointen kysymysten vastauksista. Analysoin tilastollisen aineiston SPSS-ohjelmalla frekvenssien, ristiintaulukoinnin ja logistisen regressiomallin avulla. Laadullisen analyysin toteutin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni tulokset osoittivat lapsen saaneiden jälkihuollon nuorten yleisimmän sijoitussyyn olleen lapsen/nuoren koulunkäyntiin liittyvät ongelmat. Lähes kaikki lapsen saaneista jälkihuollon nuorista oli sijoitettu lastensuojelulaitokseen ja reilu puolet nuorista oli sijoitettu teini-ikäisenä eli 13–17-vuotiaana. Logistisen regressioanalyysin mukaan nuoren sukupuoli näyttäytyi tilastollisesti merkitsevänä lapsen saamista selittävänä tekijänä, sillä jälkihuollon piirissä olevat naiset saavat lapsen yli 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin jälkihuollon piirissä olevat miehet. Jälkihuollon piirissä olevan vanhemman sisäisiä resilienssiä vahvistavia tekijöitä olivat nuoren vanhemmuutta vahvistavat luonteenpiirteet, aito kyky pyytää ja ottaa vastaan hänelle tarjottua apua sekä positiivinen suhtautuminen omaan lapseen sekä muihin läheisiin. Ulkoiset voimavaroja lisäävät tekijät muodostuivat jälkihuollon nuoren läheis- ja ammattiverkostoista. Lapsen saaneet jälkihuollon nuoret näyttäytyivät työntekijöiden kertomuksissa kykenevinä, vastuullisina ja onnistuneina nuorina. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia lapsen saaneiden jälkihuollon nuorten omia subjektiivisia kokemuksia sukupuolierityisyys ja resilienssin näkökulma huomioon ottaen.