Browsing by Author "Eriksson, Fredrik"

Kuvan kanssa – Vuoden 2015 eduskuntavaalien uutiskuvat semioottisessa analyysissä syntyi ajatuksesta siitä kuinka uutisia ja erityisesti poliittisia uutisia tuotetaan ja kulutetaan nykyään. Sähköiset ruudut ovat korvaamassa perinteiset lehdet, jolloin uutisten lukeminen muoto muuttuu. Isompien tietokonenäyttöjen rinnalle on tullut mobiililaitteet, joiden näyttöjen koko asettaa uusia edellytyksiä uutisten tuotannolle ja tämän myötä myös niiden kuluttamiselle. Tablettien ja älypuhelinten ruuduille yhdellä kertaa avautuva informaatio on niiden pienten kokojen takia huomattavasti rajallisempaa kuin esimerkiksi perinteisten aamulehtien aukeamilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uutissivua avattaessa sen lukija saa todennäköisesti ensin näkökenttäänsä kokonaisuuden, joka koostuu mainosbannerista, otsikosta ja valokuvasta. Tähän yhdistelmään voidaan vielä liittää olettamus siitä, että uutisia silmäillään yhä nopeammin ja siirrytään otsikosta toiseen lukematta artikkelia lainkaan. Tämä nostaa juttuun liitetyn valokuvan ja otsikon sekä kuvatekstin painoarvon uudelle tasolle. Käsillä olevan tutkielman tavoite on selvittää, kuinka maamme suurimmat aamu- ja päivälehdet raportoivat poliittisista tilaisuuksista valokuvin. Ajankohdaksi valikoitui vuoden 2015 eduskuntavaalit, joista seurasin neljän lehden raportointia neljästä paneelikeskustelusta. Olennaista oli myös se, että raportoitavista keskustelutilaisuuksissa olivat paikalla maamme neljän suurimman puolueen puheenjohtajat: Kokoomuksen Alexander Stubb, Keskustan Juha Sipilä, Perussuomalaisten Timo Soini sekä SDP:n Antti Rinne. Tutkielmassa tarkasteltavat neljä aviisia ja niissä julkaistuja valokuvia ovat Iltalehti, Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet. Tutkielma on nimensä mukaisesti semioottinen kuva-analyysi, jossa käyttämäni käsitteelliset työkalut ovat peräisin alan ranskalaiselta pioniääriltä Roland Barthesilta. Barthesia, joka lukeutuu strukturalismin ja jälkistrukturalismin keskeisiin ajattelijoihin, pidetään erityisesti kuva-analyysin kehittäjänä ja vaikuttajana. Hän toi ensimmäisenä kuva-analyysin piiriin käsitteet denotaatio ja konnotaatio, joilla voidaan eriyttää kuvasta kaksi tasoa. Lisäksi hän kehitti käsiteparin studium ja punctum, joiden avulla voidaan päätellä missä valokuvan tarjoama tarina varsinaisesti sijaitsee. Näitä kahta käsiteparia käyttäen olen analysoinut tutkielmassa esiintyvät lehdistökuvat. Teoreettiseksi taustaksi olen valinnut gatekeeping- eli portinvartijateorian, jonka mediatutkimukseen sovelletun muunnelman mukaan lehdistö toimii portinvartijoina valvoen mitä julkaistaan ja mitä ei. Loppuosion pohdinnoissani tilitän havaintoni. Keskeisenä havaintona voidaan pitää sitä, että koko kampanjan aikana ennakkosuosikkina pidettyä Sipilää nähdään yhtä lukuun ottamatta kaikissa aineistossa esiintyvissä valokuvissa. Lisäksi havaitaan, että Sipilä esitetään pääasiassa hyväntuulisena ja itsevarmana. Näin lehdistö vahvistaa osaltaan ennakkosuosikin asemaa. Toinen havaittu ääripää on Antti Rinne, joka nähdään huomattavasti harvemmassa kuvassa. Rinne kuvataan lisäksi usein hieman pelokkaana ja mahdollisesti eksyneen näköisenä. Myös Alexander Stubbin ja Timo Soinin olemuksissa nähdään erityiset piirteensä. On myös mielenkiintoista huomata, kuinka Sanoma-konsernin kaksi julkaisua Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat suosivat kuvissaan erityisesti Keskustapuolueen ja Kokoomuksen puheenjohtajia. Lopuksi mainitaan myös, hieman aiheen vierestä, naisten lähestulkoon täydellinen puuttuminen niin kuvissa kuin niitä tuottavien henkilöiden keskuudessa.