Browsing by Author "Eriksson, Jenni"

Tutkielman tarkoituksena on kaivoslainsäädännön ja luonnonsuojelua sekä erämaa-alueita koskevan sääntelyn kokonaiskuvan muodostaminen ja yhteensovittaminen. Näillä kahdella sääntelyn kohteella pyritään hyvin erisuuntaisiin tavoitteisiin: kaivoslailla malmivarantojen hyödyntämiseen erilaisilla alueilla ja luonnonsuojelulainsäädännöllä tärkeiden luontoarvojen turvaamiseen varsinaisilla suojelualueilla ja esimerkiksi alueilla, joilla lajiensuojelua koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi. Suomen alueella sijaitsee merkittäviä malmiesiintymiä, jotka ovat myös kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Maailmanmarkkinoiden kehityksestä ja kysynnästä johtuen erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa on tällä hetkellä kiinnostavia esiintymiä. Kaivostoiminta on luonteeltaan luontoa voimakkaasti muuttavaa ja malminetsintä edellyttää näytteiden ottoa, joka voi jättää jälkiä luontoon. Myös suojelualueilla on merkittäviä malmivarantoja, joiden hyödyntäminen edellyttää luonnonsuojelullisten intressien ja kaivostoimintaan liittyvien tavoitteiden yhteensovittamista. Sekä luonnonsuojelu että kaivostoiminnan mahdollistaminen ovat tärkeitä intressejä, joista kumpaakaan ei voi ristiriitatilanteessa sivuuttaa suoraan ilman perusteellista harkintaa ja toiminnan vaikutusten punnintaa suhteessa luontoarvoihin. Kaivostoiminta on yhteiskunnassamme välttämätöntä raaka-aineiden saamiseksi teollisuuden tarpeisiin. Luontoarvoiltaan erityisen arvokkaille suojelualueille toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset vaativat kuitenkin arviointia ja erisuuntaisten etujen punnintaa. Malminetsintä on mahdollista myös suojelun kohteena olevilla alueilla, mutta se edellyttää yleensä viranomaislupaa. Malminetsinnän eri muodot eivät ole tässä suhteessa soveltamiskäytännön kannalta yksiselitteisiä. Tässä työssä tarkastellaan malminetsinnän kannalta suojelun muodoista kansallis- ja luonnonpuistoja, muita suojelualueita, yksityisiä suojelualueita, Natura-alueita, lajisuojelua ja luontotyyppien suojelua. Kaivostoimintaa koskeva sääntely löytyy kaivoslaista ja luonnonsuojelualueita koskeva sääntely luonnonsuojelulaista ja erityislaeista. Erämaa-alueiden käytöstä säädetään omassa laissaan. Käytännössä luonnonsuojelun keinoja koskevaa sääntelyä sovelletaan limittäin, koska samalla alueella voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi lajisuojelua ja Natura-alueita koskeva sääntely. Malminetsintä pienessä mittakaavassa on mahdollista myös jokamiehenoikeudella, joka perustuu tavanomaiseen oikeuteen. Käytännössä jokamiehenoikeuden käyttöala kaupallisessa malminetsinnässä jää kuitenkin vähäiseksi. Sääntelyn muodostama kokonaiskuva on monitahoinen eikä aina toiminnan kannalta yksiselitteinen. Käytännöllinen näkökulma on tutkielmassa keskeinen ja sitä pyritään tuomaan esiin malminetsintää koskevalla viranomaiskäytännöllä ja asiantuntijahaastatteluilla. Uusi kaivoslaki tuli voimaan vuonna 2011 ja uudistus on vaikuttanut myös malminetsinnän harjoittamiseen erityisesti kaivoslain 7 §:n mukaisen etsintätyön osalta. Muutoksen vaikutuksena on ollut esimerkiksi maanomistajalle tehtävien ilmoitusten lisääntyminen. Tutkielmassa käytäntöä tarkastellaan niin vanhan kuin uudenkin kaivoslain kannalta.