Browsing by Author "Eriksson, Tiina"

Tämän tutkimuksen aiheena on 25–45-vuotiaiden naimisissa olevien miesten ja naisten kokemukset siitä, millä tavoin lapsuudessa koettu vanhempien avioero vaikuttaa heidän omaan avioliittoon. Ko-kevatko he, että vanhempien avioerolla on merkitystä omassa parisuhteessa? Tutkimusongelmaa lähestytään kolmen kysymyksen kautta: Miten haastateltavat kuvailevat omien vanhempiensa parisuhdetta? Millä tavoin omien vanhempien avioeron lapsuudessa kokeneet mieltävät avioliiton merkityksen? Millä tavoin lapsuudessa koettu vanhempien avioero vaikuttaa omaan avioliittoon ja parisuhteeseen? Aineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia sekä tulkinnassa osittain narratiivista näkökulmaa. Teoriataustana ovat Erik. H. Erikssonin psykososiaalinen kehitysteoria ja kehityspsy-kologian elämänkulunteoria. Suomessa solmitaan vuosittain noin 25 000 avioliittoa ja lähes puolet niistä päätyy eroon. Ero koskettaa vuosittain noin 30 000 suomalaista lasta ja nuorta. Avioerotutkimusta on tehty runsaasti sekä ulkomailla että Suomessa, mutta avioerolasten aikuisiän tutkimusta on vähemmän. Aineistosta saatujen tulosten mukaan avioeron ja lapsuuden perhemallit periytyvät osittain omaan avioliittoon ja perhe-elämään. Lapsuuden epävarmuus on periytynyt monelle aikuisuuteen asti. Tutkimusjoukolle on sukupuoleen katsomatta tyypillistä korostaa vahvasti avioliittoon sitoutu-misen merkitystä. Henkinen pahoinvointi on toinen ulottuvuus, joka nousi vahvasti esiin tässä tutkimuksessa. Ero-perheissä tasapainoinen ja huolehtiva vanhemmuus on jäänyt usein vähemmälle huomiolle. Henkistä pahoinvointia on ilmennyt eriasteisena vastaajien nuoruus- ja aikuisiässä ja tutkimustulosten valossa avioeron vaikutus on ilmeinen. Tällaista tutkimusta tulee tehdä, koska se tuo moniulotteisella tavalla avioeron aikuisten ”lasten äänet” kuuluviin tässä ajassa. On merkittävää kiinnittää huomiota siihen, miten lapsia kohdellaan erossa, ja miten he siitä selviävät aikuisuudessa. Tämä tutkimus on suunnattu kaikille avioeron syis-tä ja vaikutuksista kiinnostuneille. Se voi toimia myös ajatusten herättäjänä yhteiskunnassa avioero-tilanteissa, joissa mahdollisesti perheen lapsia harvemmin kuullaan.