Browsing by Author "Erola, Paavo"

Väestön ikääntyminen vaikuttaa työeläkejärjestelmän tulevaisuuden rahoituspohjaan keskeisellä tavalla Suomessa. Aiheena väestön ikääntyminen on ajankohtainen, koska huoltosuhde on ollut jo pitkään heikkenemässä ja ennusteiden valossa samansuuntainen kehitys tulee myös jatkumaan. Työeläkejärjestelmä Suomessa perustuu osittain työssä käyvien maksamiin työeläkemaksuihin, joten työssä käyvien suhteellisen määrän väheneminen heikentää osaltaan työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Työeläkejärjestelmä kohtaa rahoituksellisia ongelmia viimeistään vuoden 2050 jälkeen, mikäli väestö kehittyy ennusteiden mukaisesti. Tutkielma keskittyy identifioimaan väestön ikääntymisen välittymismekanismeja työeläkejärjestelmään Suomessa kirjallisuuteen pohjautuen. Syntyvyyden vähentyminen, elinajanodotteen pidentyminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kehitys ovat keskeisimpiä välittymismekanismeja, miten väestön ikääntyminen vaikuttaa työeläkejärjestelmään ja sen rahoitukselliseen kestävyyteen. Tutkielmassa tuodaan esille erilaisia skenaariolaskelmia ja ennusteita, miten mekanismit vaikuttavat tulevaisuudessa järjestelmään. Tutkielmassa havainnoidaan väestön ikääntymisen vaikutusta kolmessa erilaisessa työeläkejärjestelmämallissa. Mallit ovat puhdas jakojärjestelmä, täysin rahastoiva järjestelmä ja osittain rahastoiva järjestelmä. Havainnointi tehdään yksinkertaistetun kahden sukupolven limittäisten sukupolvien mallin avulla. Jos halutaan välttää väestön ikääntymisen seurauksena eläketurvasta leikkaaminen tai eläkemaksujen korottaminen, niin tutkielman perusteella työeläkejärjestelmään tulee toteuttaa uudistuksia, jotta eläkkeiden maksu voidaan turvata eläkeläisille myös tulevaisuudessa. Ennusteiden perusteella syntyvyyden lasku ja eliniän pidentyminen jatkuvat myös tulevaisuudessa. Väestöennusteiden tekemiseen liittyy paljon haasteita, koska ennusteet perustuvat usein ennalta päätettyihin oletuksiin, jotka eivät takaa saman kehityksen jatkumista tulevaisuudessa. Alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kehityksestä on erilaisia arvioita melko vähän, joten se olisi hyvä aihe lisätutkimukselle, jotta voitaisiin arvioida tarkemmin sen merkitystä työeläkejärjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen.