Browsing by Author "Förster, Julia"

Tutkielma tarkastelee ravitsemusalan työntekijöihin kohdistunutta väkivaltaa. Tutkimukset osoittavat, että yrityksiin kohdistuva rikollisuus on paljon yleisempää kuin yksityishenkilöihin kohdistuva rikollisuus. Työpaikkaväkivallan yleistyvyys ja kasvu vaikuttavat sekä yhteiskunnallisesti että yksilöllisesti henkilön henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Erityisesti ravitsemusalan toimipaikkojen pitkät aukioloajat, alkoholin myynti sekä suuret asiakasmäärät lisäävät työntekijöiden ja asiakkaiden riskiä kokea rikoksia. Tutkielman tavoitteena on selvittää ravintolatyöntekijöihin kohdistunutta väkivaltaa. Tutkielma kartoittaa työntekijöiden kokemia eri väkivallan muotoja ja väkivaltaisiin tilanteisiin liittyviä yhteisiä tekijöitä ja olosuhteita. Tutkimuksen aihepiirin kuuluu myös selvittää, miten väkivallan kokemukset ovat vaikuttaneet työntekijöiden työkykyyn, työsuhteisiin, ja heidän tuntemaansa turvallisuuden tunteeseen. Tutkielmani teoreettinen viitekehys nojaa Lawrence E. Cohenin ja Marcus Felsonin rutiinitoimintojen teoriaan. Sen keskeisenä olettamuksena on, että rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen ovat sidoksissa ihmisten arkirutiinien kanssa. Rikosten tekemisen edellytyksenä on motivoitunut tekijä, sopiva uhri ja valvomaton tila. Tutkielma on laadullinen empiirinen tutkimus, joka on toteutettu haastattelemalla kahdeksaa ravitsemusalan työntekijää pääkaupunkiseudun ravitsemusalan toimipisteissä. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa on käytetty temaattista sisällönanalyysiä, jonka perustana on rutiinitoimintojen teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että työntekijät ovat kokeneet työssään fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Alkoholin ja päihteiden käytön vaikutus rikoskäyttäytymiseen ja häiriökäyttäytymiseen oli merkittävää. Pohjautuen rutiinitoimintojen ja tilannetorjunnan teoriaan alueen ja paikan siisteydellä koettiin olevan merkitystä siihen, minkälaisen vaikutuksen toimipaikka antoi, sekä minkälaista asiakaskuntaa tietty ravitsemusalan toimipiste veti puoleensa. Tutkimuksen tulokset osoittivat myös työntekijöiden keskeisen ja kaksijakoisen roolin estää väkivaltaiset tilanteet monimuotoisilla vuorovaikutusmenetelmillä, sekä toimimalla tilan ja paikan valvojina. Työntekijöiden kokema eriarvoisuus verrattuna muihin asiakaspalvelutoimijoihin nähtiin johtuvan heidän kokemastaan solvailusta, henkisestä väkivallasta ja asiakkaiden vähättelevästä suhtautumisesta ravitsemusalan työntekijöitä kohtaan. Johtuen heidän kokemastaan väkivallasta työntekijät kokivat, että tämä oli vaikuttanut heidän omanarvontuntoonsa sekä henkiseen hyvinvointiinsa. Tulokset osoittavat myös, että tilan ja paikan siisteydellä ja sen valvonnalla on keskeinen vaikutus väkivaltaisten tilanteiden syntyyn. Ehkäistäkseen väkivaltatilanteita, työntekijät omaksuivat erimuotoisia rikoksentorjunnallisia menetelmiä. Kuitenkin työntekijöiden asema tilan valvojina asetti heidät myös vaaralliseen tilanteeseen suhteessa heidän asiakaskuntaansa, jotka saattoivat kokea, että heidän oikeuksiaan asiakkaina loukataan. Vaikka kaikki tutkimukseen osallistuneet työntekijät olivat kokeneet väkivaltaa, oli työntekijöiden tekemät ilmoitukset viranomaisille heihin kohdistuneesta väkivallasta pieni.