Browsing by Author "Forbatok, Matilda"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan venäjän kääntäjien näkemyksiä kääntäjäkoulutuksen hyödyllisyydestä itsensä työllistämisen näkökulmasta. Työelämässä on käynnissä siirtymä palkkatyökeskeisyydestä kohti lyhytaikaisia projekti- ja pätkätöitä. Kyvystä työllistää itsensä on tulossa yhä tärkeämpi ominaisuus myös korkeakoulutetuille. Kääntäjille ja tulkeille freelancerina, yrittäjänä tai itsenäisen ammatinharjoittajana toimiminen on tyypillinen tapa työllistyä omalla alallaan. Tässä tutkielmassa halutaan selvittää, näkyvätkö työelämän realiteetit kääntäjäkoulutuksessa, ja kokevatko yrittäjinä toimivat kääntäjät saaneensa koulutuksen myötä valmiuksia työllistää itsensä. Tutkielman teoreettinen perusta on kääntämisen sosiologia, tarkemmin kääntäjän sosiologia. Tutkimussuuntauksessa tarkastellaan kääntäjän merkitystä aktiivisena toimijana käännösprosessissa ja osana yhteiskuntaa. Tutkielman teoreettisessa osiossa tarkastellaan ensin kääntämisen sosiologiaa, josta siirrytään kääntäjän kompetenssiin. Kääntäjän kompetenssi nähdään tutkielmassa laajana käsitteenä, johon kuuluvaksi ominaisuudeksi luetaan myös kääntäjän kyky työllistää itsensä omalla alallaan. Tutkielman aineistona on viisi teemahaastattelua. Haastateltavat ovat hiljattain valmistuneita tai työelämään siirtyneitä venäjän kääntäjiä ja tulkkeja, jotka tutkimushetkellä tekivät tai olivat aikaisemmin tehneet käännöstoimeksiantoja omalla toiminimellä, freelancerina tai omassa yrityksessään. Analyysin tuloksista selviää, että vastaajat kokivat saaneensa laadukasta ja kattavaa opetusta kääntämisen ja tulkkaamisen teorian ja käytännön osalta. Itsensä työllistämiseen ja yrittäjyyteen oman alan opinnot eivät kuitenkaan ole valmistaneet. Koulutuksessa koettiin olleen puutteita erityisesti hinnoittelun ja kääntäjän teknisten apuvälineiden käytön osalta. Epävarmuus näillä alueilla oli aiheuttanut joillekin vastaajille vaikeuksia työn suorittamisessa. Tutkielmassa painotetaan itsensä työllistämisen kuuluvan kääntäjän kompetenssiin. Epävarmuus esimerkiksi hinnoittelussa heikentää itsensä työllistävän kääntäjän tai tulkin ammatillista itsevarmuutta. Kääntäjäkoulutus voisi kehittää opetustaan suuntaan, jossa yrittäjyyskasvatus kuuluisi olennaisena osana koko opinto-ohjelmaan. Kääntäjillä ja tulkeilla on koulutuksen myötä tuleva vahva asiantuntijuus, jonka arvoa yrittäjyyskasvatus ja -osaaminen voisi entisestään lisätä. Konkreettisia keinoja voisivat olla aidot toimeksiannot, projektimuotoiset ryhmätyöt ja monikieliset kurssikokonaisuudet. Käännös- ja tulkkausharjoitusten ohessa voisi käsitellä aiempaa tarkemmin hinnoittelun periaatteita. Mentorointi ja oppiainerajat ylittävä verkostoituminen lisäisivät myös yrittäjämäistä oppimista.