Browsing by Author "Forsberg, Anna"

Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuoleen liittyviä poliittisia teorioita perussuomalaisten äänestäjissä. Sukupuoliaspekti on aiheellinen perussuomalaisten miesvoittoisuuden ja konservatiivisen arvopohjan perusteella. Tutkimuksessa kartoitetaan ensinnäkin, löytyykö perussuomalaisten nais- ja miesäänestäjien väliltä sukupuolikuilua liittyen sijoittumiseen poliittiselle vasemmisto–oikeisto -akselille. Toiseksi tutkitaan perussuomalaisten nais- ja miesäänestäjien sukupuolenmukaista äänestämisestä ja lopuksi huomio kohdistetaan sukupuolistereotypioiden tarkasteluun perussuomalaisten äänestäjissä. Tutkimusaineistona on kansallinen eduskuntavaalitutkimusaineisto, joka on kerätty vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkimuksen menetelmät ovat kvantitatiivisia: keskeisimpinä menetelminä käytetään ristiintaulukointia, keskiarvotarkastelua sekä logistista regressioanalyysiä. Moderni sukupuolikuiluteoria, jonka mukaan naisäänestäjät ovat miesäänestäjiä vasemmistolaisempia, ei saa tulosten perusteella vahvistusta. Sen sijaan perussuomalaisia miesäänestäjiä voidaan tulosten valossa pitää keskimääräistä miesäänestäjää vasemmistolaisempina. Toiseksi perussuomalaisten nais- ja miesäänestäjillä on valintaa ohjaava sukupuolimieltymys äänestää miespuolista ehdokasta. Tässä suhteessa perussuomalaisten äänestäjät eroavat muiden puolueiden äänestäjistä. Lopuksi tulokset osoittavat, että tietyt sukupuolistereotypiat ovat osa perussuomalaisten äänestäjiä. Stereotypiat miehistä parempina päätöksentekijöinä ja parempina talouspolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan käsittelijöinä selittävät puoluevalintaa. Perussuomalaisten naisäänestäjien osalta kuitenkin ainoastaan stereotypia miehistä parempina maahanmuuttopolitiikassa on tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa pohditaan selityksiä perussuomalaisten miesäänestäjien vasemmistolaisuuteen sekä stereotypioiden vaikutusta perussuomalaisten äänestäjien valintaa ohjaavaan sukupuolimieltymykseen äänestää miespuolista ehdokasta. Jos sukupuolistereotypiat selittävät perussuomalaisten naisäänestäjien valintaa ohjaavaa sukupuolimieltymystä, perussuomalaisia naisäänestäjiä voidaan pitää poikkeuksellisina äänestäessään ennemmin konservatiivisten arvojen kuin sosiaalikysymysten perusteella. Tuloksista huokuu ensinnäkin perussuomalaisen puolueen maskuliinisuus ja traditionalismi, mutta toisaalta puolueen äänestäjät ovat suhteellisen maltillisia poliittisella vasemmisto–oikeisto –akselilla. Perussuomalainen puolue on onnistunut yhdistämään poliittisen työväenluokkaisen vasemmiston sekä konservatiivisen oikeiston. Tutkimus antaa uutta tietoa perussuomalaisten nais- ja miesäänestäjistä. Yllättävimmät tulokset ovat perussuomalaisten miesäänestäjien vasemmistolaisuus ja perussuomalaisten naisäänestäjien valintaa ohjaava sukupuolimieltymys. Sukupuolistereotypioiden osalta tulokset eivät ole kovin yllättäviä, mutta ainutkertaisia ja erittäin merkittäviä nykypäivänä, koska perussuomalaisten äänestäjät ajattelevat muiden puolueiden äänestäjiä todennäköisemmin miesten olevan naisia parempia politiikassa, joten perinteisiä sukupuolistereotypioita voidaan pitää osana perussuomalaisten äänestäjien puolueidentifikaatiota. Tulokset osoittavat, että perinteisiä sukupuolistereotypioita politiikassa on edelleen olemassa ja ne eroavat puolueen mukaan, joten sukupuoleen liittyvät poliittiset ongelmat ovat ajankohtaisia ja aiheuttavat edelleen poliittista vastakkainasettelua.