Browsing by Author "Forsblom, Erik"

Staphylococcus aureus on bakteeri, joka voi aiheuttaa vakavia bakteremioita. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, parantaako infektiotautien erikoislääkärin kirjallinen konsultaatio potilaan pitkän aikavälin ennustetta metisilliinille herkän Staphylococcus aureuksen (MS-SA) aiheuttamassa bakteremiassa verrattuna infektiolääkärin puhelinkonsultaatioon tai konsultaation puutteeseen. Aiemmin on osoitettu, että infektiolääkärin kirjallinen konsultaatio parantaa potilaan lyhyen aikavälin ennustetta, mutta pidemmän aikavälin seurantatutkimuksia tästä ei ole saatavilla. Tutkimuksessa seurattiin 10 vuoden ajan sairaskertomuksista ja väestörekisteristä HUS-alueen potilaita vuosilta 1999-2002 ja 2006-2007, jotka olivat sairastaneet MS-SA -bakteremian. Potilaita oli yhteensä 440. Potilaat, jotka kuolivat ensimmäisen 90 päivän aikana (73) poissuljettiin, jotta tapaukset eivät sekoittaisi pitkän aikavälin tuloksia. Infektio hoidettiin infektiolääkärin kirjallisen konsultaation ohjein 304 potilaalla (83%) ja epävirallisella konsultaatiolla tai ilman konsultaatiota 63 potilaalla (17%). Potilaille, jotka saivat infektiolääkärin kirjallisen konsultaation, tehtiin muun muassa enemmän radiologisia tutkimuksia ja heidän infektiotaan hoidettiin useammin kapeakirjoisella penisilliinillä sekä rifampisiinilla ja harvemmin kefalosporiineilla, vankomysiinillä, klindamysiinillä ja karbapeneemeillä verrattuna kontrolliryhmään. Tutkimuksessa selvisi, että infektiolääkärin kirjallinen konsultaatio paransi potilaan ennustetta vielä 1, 3 ja 10 vuoden kohdalla verrattuna epäviralliseen konsultaatioon tai ilman konsultaatiota hoidettuihin potilaisiin. 1 ja 3 vuoden kohdalla kirjallisen konsultaation saaneilla potilailla riski menehtyä oli 4-5 kertaa pienempi ja 10 vuoden kohdalla riski oli 2 kertaa pienempi kuin verrokeilla. Kirjallinen konsultaatio vähensi myös uuden bakteremian riskiä 10 vuoden seurantajakson aikana: 1 ja 3 vuoden kohdalla riski oli 3 kertaa pienempi ja 10 vuoden kohdalla 2 kertaa pienempi kuin verrokeilla.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kortikosteroidihoidon prognostisia vaikutuksia hemodynaamisesti vakailla Staphylococcus aureus –bakteremiapotilailla. Kaiken kaikkiaan analysoitavassa aineistossa oli 361 hemodynaamisesti stabiilia MSSA-potilasta (metisilliinille herkkä S. aureus bakteremia). Potilaat ryhmiteltiin kortikosteroidihoidon ajankohdan, annoksen ja indikaation mukaan. Tarkempien tulosten saamiseksi aineistosta eliminoitiin ne potilaat, jotka olivat ennen ensimmäistä positiivista veriviljelyä S. aureukselle saaneet prednisonia tai vastaavaa ≥10 mg/päivä ≥1 kk ajan. Aineiston 361 potilaasta 25% (92) saivat kortisoniliitännäishoitoa tutkimuksen tarkastelujakson aikana. Näistä potilaista 11% (40) kortisonihoito aloitettiin viikon sisällä ensimmäisestä positiivisesta veriviljelystä (aikainen aloitus), 9% (31) potilaista kortisonihoito aloitettiin 2-4 viikon sisällä ensimmäisestä positiivisesta veriviljelystä (myöhäinen aloitus) . Potilaat, joiden kortisoniliitännäishoito aloitettiin yli 4 viikkoa positiivisesta veriviljelystä, 6% (21), eliminoitiin analyyseistä tarkempien tutkimustulosten saamiseksi. Yhteensä 55% (51/92) kortisonihoitoa saaneista potilaista saivat kokonaisviikkoannoksena prednisonia tai vastaavaa >100 mg. Verrattaessa potilaiden kuolleisuutta aikaisen aloituksen ryhmän potilailla oli suurempi kuolleisuus verrattuna myöhäisen aloituksen ryhmän potilaisiin 28 päivän kohdalla ( 20% vs. 7%) (OR, 3,11; 95%CI, 1,27-7,65; p<0,05) ja 90 päivän kohdalla (OR, 4,01; 95%CI, 1,82-8,81; p<0,001). Ottaen huomioon kaikki prognostiset tekijät, aikainen kortikosteroidin aloitus ennusti kuolemaa sekä 28 päivän (HR, 3,75; 95%CI, 1,60-8,79; p=0,002) että 90 päivän (HR, 3,10; 95%CI, 1,50-6,39; p=0,002) kohdalla Coxin regressioanalyysien mukaan (Cox proportional hazards regression analysis). Analysoidessa vain aikaisen aloituksen ryhmän potilaita, joilla oli viikkoannoksena >100mg, 28 päivän mortaliteetti korostui analyyseissä (HR 4,8, p=0,001). Kortikosteroidihoidolla ei ollut mitään riippumatonta prognostista vaikutusta aloitettaessa yli viikko ensimmäisen positiivisen veriviljelyn jälkeen. Tulosten perusteella aikainen kortikosteroidihoidon aloitus saattaa lisätä hemodynaamisesti vakaiden S. aureus –baketeremiapotilaiden kuolleisuutta.