Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Forss, Krista"

Sort by: Order: Results:

  • ADHD-diagnosoidut lapset opettajien puheessa 
    Forss, Krista (2021)
    In the context of education, ADHD has already been studied quite a bit. However, the way that teachers understand the ADHD diagnosis and what kind of image they create in their speech about children diagnosed with ADHD has received less attention. The purpose of this thesis is to find out what kind of meanings teachers generate for the ADHD diagnosis and what kind of image teachers create about children diagnosed with ADHD. It is important to study the way teachers speak because the way they speak can have either a positive or negative impact on the well-being and learning of children diagnosed with ADHD. I have collected the material for my thesis through an e-form, which has been answered by 70 teachers working in early childhood education and basic education. Respondents to the form were found through social media. The form consisted of open-ended questions and the data was analyzed using discourse analysis methods. I identified a total of six interpretive repertoires for the diagnosis of ADHD: diagnosis as evidence of medical background, diagnosis as a provider of understanding, diagnosis as an explanation of behaviour, diagnosis as a provider of support, diagnosis as a possible label, and diagnosis as a questionable phenomenon. The diagnosis appeared to be mainly necessary and good in these interpretive repertoires, but the possible negative effects of the diagnosis were also brought up. A total of six subject positions were produced for a child diagnosed with ADHD: patient, different child, troublemaker, child in need of support, labelled child and ordinary child / misunderstood child. Teachers described children diagnosed with ADHD mainly through problems and challenges, but the writings also conveyed an empathic attitude towards the child. I hope this thesis will inspire teachers to reflect on their ways of speaking and to think about the origins and consequences of the meanings they have given to the diagnosis.
  • Liikuntaa opettavien opettajien intersektionaalisen feministisen pedagogiikan kompetenssit 
    Forss, Krista (2024)
    Liikunnanopetuksessa kaikki toiminta on ruumiillista: työskentelyvälineenä toimii oma keho ja arvioinnin kohteena kehon suoritukset. Lisäksi kosketuksella, läsnäololla ja vuorovaikutuksella on merkittävä rooli juuri liikunnanopetuksessa. Liikunnanopetukseen sisältyy myös paljon heteronormatiivisia ja sukupuolistereotypioita vahvistavia käytänteitä ja puhetapoja. Tämä liikunnanopetuksen erityisluonne onkin erityisen mielenkiintoinen juuri seksuaalisuuden ja sukupuolen näkökulmista. Tästä syystä on tärkeää selvittää, minkälaista osaamista ja tietämystä liikuntaa opettavilta opettajilta näiden teemojen sisältä löytyy. Tutkimustehtävänäni oli selvittää, miten liikuntaa opettavat opettajat arvioivat omat intersektionaalisen feministisen pedagogiikan kompetenssinsa. Toisin sanoen selvitin, miten liikuntaa opettavat opettajat mielestään osaavat huomioida sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden opetuksessaan ja minkälainen tietämyksen taso opettajilla aiheesta on. Hankin tutkielman aineiston webropol-kyselylomakkeen avulla, johon vastasi 123 varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa työskentelevää liikuntaa opettavaa opettajaa. Keskityin kyselylomakkeen monivalintakysymyksiin, joissa opettajat arvioivat osaamistaan jokaisessa kysymyksessä viisiportaisen Likert-asteikon avulla. Kysymykset kohdentuivat liikuntaa opettavien opettajien pedagogisiin taitoihin, sosiaalisiin taitoihin ja tietoperustaan. Näistä muodostuivat tutkielman kolme pääkompetenssia. Toteutin tutkielman määrällisenä tutkimuksena ja analysoin kyselyn tuloksia kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Kompetenssien keskiarvoja vertailin ammatin ja sukupuolen näkökulmasta. Tulosten mukaan liikuntaa opettavat opettajat kokevat omat intersektionaalisen feministisen pedagogiikan kompetenssit hyväksi: kompetenssien yhteiskeskiarvot vaihtelivat 3,89-4,56 välillä. Opettajien arvioimista kompetensseista oli havaittavissa eroja sukupuolten ja ammattien välillä, mutta koska otoskoko jäi melko pieneksi, löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja hyvin vähän.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO