Browsing by Author "Gundersby, Valtteri"

Holdingyhtiöitä käytetään usein yritysryhmissä verosuunnittelun välineenä, jonka avulla yritysryhmä pyrkii optimoimaan veron maksuvelvoitteet tietyissä asuinvaltioissa. Järjestelyiden hyväksyttävyys voi tulla tarkasteltavaksi veronkiertoa koskevissa tilanteissa. Järjestelyiden ensisijainen tarkoitusperä tulee olla puhtaasti taloudellinen, jotta kansalliset veronkiertosäännökset tai väliyhteisölait eivät tule sovellettaviksi. Holdingyhtiöiden substanssivaatimuksen sääntelykehikko on kapea ja tällä hetkellä siitä säädetään kansallisesti väliyhteisölaissa, mutta EU-tasolla substanssivaatimus ilmenee lähinnä oikeuskäytännön kautta. Substanssivaatimuksella tarkoitetaan niitä objektiivisesti ja subjektiivisesti havaittavia elementtejä, joiden perusteella yhtiöllä voidaan katsoa olevan sellaiset edellytykset, jotta se voi harjoittaa tosiasiallisesti itsenäistä taloudellista toimintaa. Kansallisesti holdingyhtiöiden substanssivaatimusta koskevat kysymykset ovat tulleet tarkasteltaviksi tulolähdejakoa koskevissa kysymyksissä. Nämä kysymykset ovat kuitenkin jo oikeushistoriaa, sillä tulolähdejaon poistaminen osakeyhtiöiltä tämän verovuoden alusta muutti aikaisemmin vallinnutta oikeustilaa. Cadbury Schweppes -tapauksessa luotiin ensimmäisen kerran EUT:n oikeuskäytännössä kriteerit holdingyhtiöiden substanssivaatimukselle. Tapauksessa substanssivaatimuksen täyttymisen tarkastelu keskittyi lähinnä objektiivisten kriteerien tarkasteluun. Objektiivisiksi kriteereiksi on yleisesti katsottu oikeuskäytännössä muun muassa yhtiön henkilökunta, kalusto, varat ja tilat. Näiden perusteella tapauksessa arvioitiin objektiivisesti tarkastellen oliko holdingyhtiön toiminta sellaista toimintaa, jota järjestelystä irrallinen yhtiö voisi harjoittaa. Tanskan tapaukset muuttivat aikaisemmin Cadbury Schweppes -tapauksessa luotua oikeustilaa substanssivaatimuksen täyttymisestä. Tapausten perusteella substanssivaatimuksen tarkastelussa tulee myös objektiivisesti havaittavien kriteerien lisäksi tarkastella järjestelyn subjektiivista tarkoitusta, jotta holdingyhtiöiden voidaan katsoa omaavan riittävän substanssin tason. Järjestelyn pääasiallinen tarkoitusperä tulee olla liiketaloudellinen eikä pelkästään veroetujen saaminen, jotta substanssivaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella holdingyhtiöiden substanssivaatimuksen kehittymistä nykyiselleen oikeuskäytännön ja lainsäädännön avulla sekä pyrkiä analysoimaan niitä kriteereitä, joiden nojalla holdingyhtiöiden käyttäminen verosuunnittelun välineenä on hyväksyttävää vallitsevassa oikeustilassa. Tutkielmassa tarkastellaan substanssivaatimuksen kehittymisen kannalta tärkeää oikeuskäytäntöä sekä näiden tapausten vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Veronkierron ja verosuunnittelun välistä rajanvetoa analysoimalla tuodaan esille ne tilanteet, joiden nojalla holdingyhtöiden käyttäminen osana yritysryhmää on sallittua.