Browsing by Author "Haapala, Johanna"
Now showing items 1-2 of 2
-
Haapala, Johanna (2015)Nopeakasvuinen ja lyhytkuituinen hybridihaapa (Populus tremula L x P. tremuloides Michx) voi tulevaisuudessa osoittautua ekonomisesti merkittäväksi raaka-aineeksi materiaalitekniikan kehittyessä. Tautien sekä muiden mahdollisten viljelyä rajoittavien tekijöiden tarkka tutkiminen on haavan laajempaa käyttöä silmällä pitäen tärkeää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1) onko hybridihaapakloonien taudinkestävyydessä eroja Venturia tremulae -sienen aiheuttaman haavan mustaversotaudin suhteen, eli onko a) kloonien taudinkestävyydessä ja b) taudin aggressiivisuudessa eroja hybridihaapakloonien välillä, sekä 2) onko Neofabraea populi -sienen aiheuttaman kuoripoltteen aggressiivisuudessa eroja tutkittavien kloonien välillä. Aineisto on kerätty Metsäntutkimuslaitoksen Ruotsinkylän ja Suonenjoen koealoilta vuosina 2004 - 2006. Ruotsinkylässä tutkittiin yhteensä 12 kloonia, ja 1200 puuta, Suonenjoen koealalla oli 10 kloonia ja puita yhteensä 1000 kappaletta. Puista arvioitiin lehtilaikkujen peittävyys, infektoituneiden sivuversojen määrä sekä pääverson vaurioiden vakavuus. myös puiden kasvua seurattiin. Tulosten mukaan hybridihaapakloonit eroavat toisistaan mustaversotaudin kestävyyden osalta. Kun tautia esiintyi paljon, olivat erot merkittäviä. Ruotsinkylän aineiston mukaan kaksi kloonia olivat selkeästi muita kestävämpiä ja kasvuominaisuuksiltaan parempia. Suonenjoella tulokset olivat tasaisempia, mutta myös siellä kestävimmät kloonit kasvoivat parhaiten. Kuoripoltteen osalta puut jakautuvat kahteen ryhmään: niihin jotka pystyivät tarkastelujaksolla rajoittamaan sienen leviämistä ja niihin jotka eivät pystyneet. Kaikissa klooneissa oli taimia jotka pystyivät kontrolloimaan sienen leviämistä, mutta vain kahdessa kloonissa ei ollut yhtäkään taimea, joka olisi kärsinyt vakavista tuhoista. Tutkimuksen tuloksia voi käyttää hybridihaavan jalostukseen etsittäessä parasta viljelymateriaalia käytettäväksi Suomen oloihin. Kuoripoltteen osalta tutkimus antaa ainoastaan kuvan kloonien selviytymisen todennäköisyydestä infektion jälkeen, ja siksi kloonien kestävyyttä sienen taudinaiheuttamiskykyä kohtaan tulisi vielä tutkia.
-
Kaunokirjallisuus yhdeksäsluokkalaisten 1990-luvun äidinkielen oppikirjoissa ja vuoden 2015 Särmässä Haapala, Johanna (2020)Tässä työssä tutkitaan, millaista kuvaa rakennetaan kaunokirjallisuudesta kolmessa yhdeksännen luokan äidinkielen 1990-luvun oppikirjassa ja yhdessä nykyajan käytössä olevassa oppikirjassa vuodelta 2015. Aineistona olevat oppikirjat: Kielikuvia 2 (1996), Äidinkieli 9 (1996), Sanavalmis 3 (1997) ja Särmä 9 (2015). Oppikirjoista tarkastellaan kirjallisuushistorian ja Kalevalan osuutta. Työssä pääpaino on kirjallisuuskatkelmien tehtävänannoissa, mutta jonkin verran katsotaan myös kirjallisuuskatkelmia ja oppikirjatekstiä. Työn tarkoituksena on tutkia jokaista oppikirjaa erikseen ja vertailla millaisia eroja tuottaa kahdenkymmenen vuoden kaari, kun 1990-luvun oppikirjoja verrataan nykyaikaa edustavaan oppikirjaan. Oppikirjoja luetaan suhteessa ilmestymisaikana voimassa olevaan opetussuunnitelmaan, jolloin työ on luonteeltaan soveltavaa kirjallisuudentutkimusta.Työtä taustoitetaan viime vuosikymmenten kirjallisuudenopetuksen historialla. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten oppikirjat jäsentävät kirjallisuushistoriaa, millaisia lähestymistapoja (tausta, teksti, lukija) oppikirjat käyttävät tehtävissään ja millaisia painotuseroja on löydettävissä: missä määrin painottuvat tieto ja elämys. 1990-luvun oppikirjoissa korostuvat kansallisen linjan mukaisesti merkkimiesten elämäkerralliset tiedot, mutta kirjallisuushistoria saattaa hahmottua myös teeman mukaisena tekstien historiana. Nykyajan oppikirja esittelee historiaa tyylisuuntien kautta ja korostaa tyylisuuntien eurooppalaisia lähtökohtia. Lähestymistavoissa korostuvat nykykirjassa käsitteiden käyttö ja analyyttisyys, kun 1990-luvun oppikirjoissa lukijan tehtävä on verrata tekstin maailmaa havaintoihinsa usein suomalaisena olosta.
Now showing items 1-2 of 2