Browsing by Author "Hirn, Joonas"

Tutkielma käsittelee ulkomaalaisia teollisuusyrittäjiä Suomessa vuosina 1809–1855. Ulkomaalaisille on annettu suuri painoarvo Suomen varhaisessa taloudellisessa kehityksessä. Perustelut ulkomaalaisten roolista ovat kuitenkin jääneet pääasiassa suurten yksittäisten yrittäjien, kuten James Finlaysonin tai Nikolai Sinebrychoffin varaan. Taloushistoriallisessa tutkimuksessa ulkomaalaiset toimijat on nähty tärkeänä talouskasvun mahdollistajana uusien ideoiden ja teknologian hyödyntäjänä. Tutkielman tavoite on tarkastella ulkomaalaisia teollisuusyrittäjiä joukkona ja tuoda kokonaiskuvaan perustuva näkökulma keskusteluun ulkomaalaisten teollisuusyrittäjien panoksesta Suomen teolliseen kehitykseen. Ulkomaalaiset teollisuusyrittäjät on poimittu monipuolisesta lähdeaineistosta. Pääasiallinen lähde on ollut kulutustavarateollisuutta ja vuoritointa käsittelevät tutkimukset. Lisäksi tutkimuskohteiden kartoittamiseen on käytetty arkisto- ja lehtiaineistoa sekä biografioita ja yrityshistoriikkeja. Ulkomaalaisten omistamien teollisuusyritysten merkityksen tarkastelemiseksi lähdeaineistona on toiminut painetut tilastojulkaisut kulutustavarateollisuudesta ja vuoritoimesta vuorihallituksen arkisto. Ulkomaalaisista teollisuusyrittäjistä valtaosa saapui suuriruhtinaskuntaan Venäjältä. Aiemmassa tutkimuksessa on usein mainittu ainoastaan ulkomaalaisten kansallisuus. Tutkielmassa myös sen maan, josta Suomeen lähdettiin, huomioiminen kertoo Venäjän roolin olevan ulkomaalaisten yrittäjien liikkeessä Suomeen suurempi kuin aikaisemmin on kirjoitettu. Tärkeä huomio on myös, että kaikki Suomeen saapuneet skotlantilaiset ja englantilaiset insinöörit toimivat ensin Ruotsissa tai Venäjällä. Ammattitaustaltaan ulkomaalaisten teollisuusyrittäjien joukossa oli enemmän teknistä tietotaitoa ja teolliseen osaamiseen viittaavia ammattinimikkeitä kuin syntyperäisten suomalaisten yrittäjien keskuudessa. Kaikkien teollisuusyrittäjien keskuudessa kauppias oli ylivoimaisesti suosituin nimike. Ulkomaalaisten keskuudessa se muodosti peräti 40 % kaikista ammattinimikkeistä. Ulkomaalaisten omistamat teollisuusyritykset olivat merkittäviä. Kulutustavarateollisuudessa tutkielman tarkasteluvuosina tuottavimpien yritysten kärki koostui suurimmaksi osaksi ulkomaalaisten omistamista yrityksistä. Kokonaisuudessaan kulutustavarateollisuudessa ulkomaalaisten omistamien yritysten mediaani- ja keskiarvotuotanto oli suomalaisia suurempi. Vuoritoimessa ulkomaalaisten rooli ei ollut yhtä suuri. Ulkomaalaisten omistamat ruukit ja masuunit muodostivat kolmasosan tuotannosta, joka vastasi ulkomaalaisomistuksen suuruutta alalla. Sen sijaan kulutustavarateollisuudessa ulkomaalaisten omistamien yritysten tuotanto oli jopa 60 % koko tuotannonarvosta vaikka niiden osuus oli vain vajaa neljännes kaikista yrityksistä. Ulkomaalaisomisteiset yritykset hyödynsivät vuosisadan puolessa välissä suomalaisomisteisia enemmän ammattitaitoista ulkomaalaista työvoimaa. Ulkomaalaisten omistamissa yrityksistä 65 prosentilla oli vähintään yksi ulkomaan kansalainen palkkalistoillaan. Tutkimus osoittaa ulkomaalaisten teollisuusyrittäjien merkittävän roolin Suomen teollisuudessa. Ulkomaalaisten vaikutus näkyi erityisesti uuteen teknologiaan perustuvilla aloilla kuten puuvilla- tai konepajateollisuudessa. Talouden kehityksen näkökulmasta ulkomaalaisilla yrittäjillä oli enemmän tietotaitoa, know-howta. Suuriruhtinaskunnassa 1809–1855 ulkomaalaisten joukko oli schumpeteriläinen kasvutekijä, joka perusti liiketoimintansa uudelle tiedolle sekä edisti teknologian diffuusiota, muun muassa rekrytoiden lisääntyvässä määrin ammattitaitoista ulkomaalaista työvoimaa.