Browsing by Author "Hirvonen, Sonja"

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan toislajisiin eläimiin ja eläinoikeuksiin liittyviä arvoja ja ajattelutapoja. Kysymystä lähestytään tarkastelemalla eläinten kohteluun ja asemaan liittyvää keskustelua. Ensisijaisena tavoitteena on ollut tarkastella sitä,miten eläinoikeudet julkisessa keskustelussa ymmärretään ja millaista moraalista painoarvoa niillä katsotaan olevan. Näitä kysymyksiä lähestytään tarkastelemalla Helsingin sanomien mielipidepalstoilla vuosina 2005−2011 julkaistuja eläinten asemaan ja kohteluun liittyviä kirjoituksia ja sitä, miten erilaisia eläimiin liittyviä kantoja ja lähestymistapoja näissä keskustelussa rakennetaan ja oikeutetaan. Tutkimuksen keskeisiin teoreettisiin taustaoletuksiin kuuluu ajatus modernin eläinsuhdetta leimaavasta voimakkaasta ambivalenssista. Samaan aikaan, kun eläimiin kohdistuva empatia on voimistunut, ja eläinten merkitys ihmisten arjessa ja emotionaalisessa elämässä kasvanut, myös eläinten välineellinen käyttö on lisääntynyt ja voimistunut. Tutkimuksen teoreettisen tarkastelun pohjana on sosiologinen eläintutkimus ja muu modernin eläinasenteita tarkasteleva yhteiskuntatieteellinen ja filosofian alalle sijoittuva kirjallisuus. Tutkimuksen teoreettis-metodisena viitekehyksenä on diskurssianalyysi. Aineiston analyysissa hyödynnetään myös retorista tarkastelukulmaa ja analyysivälineistöä. Tavoitteena on keskustelun argumentaatiota tutkimalla paikantaa niitä arvoja ja ajattelutapoja, joiden perusteella eläinten asema ja oikeudet määrittyvät. Tutkimuksen aineistossa erottui kolme eläimiin liittyvää diskurssia, joissa rakentui toisistaan merkittävästi poikkeava ymmärrys eläimistä ja niiden asemasta yhteiskunnassa. Eläimet nähtiin joko lähes tai täysin oikeudettomina, jonkinasteista moraalista painoarvoa ja rajallisia oikeuksia omaavina, tai ihmisten kanssa moraaliselta painoarvoltaan tasavertaisina, loukkaamattomia oikeuksia omaavina yksilöinä. Keskustelu eläinten oikeuksista keskittyi vahvasti eläinten kohteluun ja ihmisten eläimiin kohdistuviin velvollisuuksiin, joista tärkeimmäksi rakentui velvollisuus tarpeettoman kärsimyksen välttämiseen. Ajatusta eläimille kuuluvista oikeuksista vastustettiin aineiston keskusteluissa ennen kaikkea nimeämällä ne yhteiskunnan marginaaleissa liikkuvien ryhmien tai vaihtoehtoisesti muilla tavoin vähemmän uskottavien ryhmien asiaksi. Kaiken kaikkiaan ajatus ihmisoikeuksien kaltaisista, kaikille eläimille kaikissa tilanteissa kuuluvista oikeuksista jäi aineiston keskusteluissa marginaaliseen asemaan sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Merkittävimpänä tämän tutkimuksen perusteella tehtynä havaintona voidaan pitää sitä, että eläinten oikeuksia vahvimmin puoltavan lähestymistavan lisäksi myös eläimet lähes tai täysin oikeudettomina tuottava näkökulma jää aineistossa monella tavoin marginaaliseen asemaan. Ajatus eläinoikeuksista näyttää tämän tutkimuksen perusteella toistaiseksi kaukaiselta, mutta ei mahdottomalta. Nykytilanne, jossa eläimet nähdään ihmistä vähäisempää moraalista arvoa omaavina, ja jossa eläinten välineellinen käyttäminen on sekä juridisesti että moraalisesti hyväksyttävää, ei näyttäydy enää täysin kyseenalaistamattomana.