Browsing by Author "Hjerppe, Jonna"

Jatkosodan jälkeinen rauhaan paluu alkoi Etelä-Karjalassa vuoden 1944 syksyllä. Välirauhansopimuksen allekirjoittaminen 19. syyskuuta toi helpotuksen tunteen, mutta loi myös uudenlaisia haasteita niin koko yhteiskunnalle kuin yksityisille kansalaisillekin. Tutkielman tavoitteena on kertoa, kuinka rauhaan palattiin, ja kuinka tuo prosessi Lappeenrannan kaupungissa, Lappeen maalaiskunnassa ja Lauritsalan kauppalassa onnistui. Ajallisesti tutkimus on rajattu kattamaan vuodet 1944-1948. Tutkielma pohjautuu muistitiedon ja muistelukerronnan kaltaisten yksilöiden tuottamien kulttuurituotteiden hyödyntämiseen ja mm. kunnallisten asiakirjojen ja seurakuntien arkistomateriaalien analysointiin. Uuden sotahistorian edustajana se pyrkii selittämään, kuinka sota vaikutti yksilön arkeen pidemmällä aikavälillä. Tutkielma kuvailee sitä, kuinka Lappeenrannan alueen luonne muuttui kesän ja syksyn 1944 aikana, ja kuinka yhteiskunnan eri tahot toimivat siirryttäessä sodasta rauhaan. Käsittelyssä ovat myös sotasukupolven eri edustajien lähtökohdat jälleenrakennuksen aikaisessa sopeutumisprosessissa. Rauhaan paluu nosti esiin uudenlaisia ilmiöitä, joista tämä tutkimus esittelee köyhyyttä ja asuntopulaa, lisääntynyttä alkoholinkäyttöä, rikollisuuden kasvua sekä sukupuolimoraalin murrosta. Sotaa seuranneina vuosina Lappeenrannan alue joutui käymään läpi samat haasteet kuin muukin Suomi, tosin painopisteet ongelmien syvyyksissä vaihtelivat. Koska siirtoväen osalta alueelle ei kohdistettu paineita, ja kuntahallinto oli jo ennakoinut demobilisaatiosta mahdollisesti aiheutuvia haasteita, Lappeenrannassa ei kärsitty suurempien asutuskeskusten tavoin massatyöttömyydestä tai vuosia jatkuneesta asuntopulasta. Alueen luonne kauttakulkupaikkana näkyi kuitenkin mm. rikollisuustilastoissa. Vuotta 1948 voidaan pitää käännekohtana, sillä silloin perheiden elintaso kohosi, rikollisuus väheni ja alkoholinkulutus laski. Rauhaan paluun aiheuttama yhteiskunnallinen kriisi hälveni.