Browsing by Author "Ho, Yue Ching"

Tutkimuksessa selvitetään 1980–1990 luvulla Hongkongista työn perässä muuttaneiden työllistymiskokemuksia Suomessa. Aineistona on käytetty yhdeksän palkkatyötä tekevän hongkongilaisen haastattelua. Tutkimuksen keskeisenä teemana on työllistyminen ja työn merkitys maahanmuuttajien kokemina. Vastoin yleistä mielikuvaa yhtenäisestä yhteisöstä kiinalaiset muodostavat hyvinkin heterogeenisen joukon Suomessa. Tänä päivänä mannerkiinalaiset opiskelijat ja työntekijät muodostavat suuren osan Suomen kiinalaisista. Hongkongista suuntautuva maahanmuutto on vähentynyt verrattuna 1990 –lukuun, jolloin hongkongilaisten omistamien kiinalaisten ravintoloiden määrän voimakas kasvu oli houkutellut monia ravintolatyöntekijöitä Hongkongista Suomeen. Masseyn ja Leungin tulkinnat työn perässä muuttavien asettumisesta uuteen maahan ovat keskeisiä teorioita tutkimuksessa. Asettumisen eri vaiheiden kautta voidaan selvittää maahanmuuttajien työllistymistä pitkällä aikavälillä sekä niitä elementtejä, jotka tekevät maahanmuutosta pysyvän. Työmarkkinoiden ja yksilön omien resurssien hyödyntäminen työelämässä on pohdittu työmarkkinoiden lohkoutumisen, etnisen talouden sekä resurssiteorioiden kautta. Tutkimuksessa keskeisinä ovat myös aiemmat tulkinnat suomalaisen työelämän murroksesta ja yksilötason työhön kohdistuvista odotuksista ja vaatimuksista. Tutkimuksessa on selvitetty työperäisen maahanmuuton eri vaiheita yksilötasolla työllistymisen ja sopeutumisen kautta. Tutkimuksessa tuodaan esiin etnisen talouden työmarkkinoiden merkitys työllistymisen onnistumisen kannalta maahanmuuton alkuvaiheissa. Tarkoituksena on lisäksi löytää uusia näkökulmia lähestyä maahanmuuttajien työllistymistä muutoin kuin ongelmalähtöisesti. Kiinalaisissa ravintoloissa oli mahdollista työskennellä omalla äidinkielellään, lähtömaata muistuttavasta työkulttuurissa sekä ylläpitää sosiaalisia yhteyksiään muihin kiinalaisen yhteisön jäseniin, mikä antoi viitteitä kiinalaisten ravintolatyöntekijöiden jonkin tasoisesta separaatiosta muusta valtaväestöstä. Tutkimuksessa tuli ilmi, kuinka työn merkitys muuttui siirryttäessä kiinalaisten ravintoloiden työmarkkinoilta yleisille työmarkkinoille. Haastateltavien käyttämä termi 'suomalainen työ' kuvastaakin heidän tulkintaansa suomalaisesta työelämästä. Suomalaisessa työssä työskenteleminen merkitsi työehtojen ja työympäristön muuttumisen lisäksi kokonaisvaltaista muutosta elämäntyylissä ja arjessa. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi ymmärtää laajemmassa merkityksessä kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään työn perässä virallisesti muuttaneiden kautta. Työn perässä muuttaneiden ja heidän perheenjäsentensä kotiutumisen ja työllistymisen onnistuminen (tai epäonnistuminen) näkyy niin yksilö kuin yhteiskunnallisella tasolla.