Browsing by Author "Hodi, Sara"

Tutkimukseni on tapaustutkimus kolmen suomalais-unkarilaisen sisaruksen kielen piirteistä. Pyrin työssäni selvittämään, minkä tyyppistä koodinvaihtoa heillä ilmenee, ja minkälaisia ovat koodinvaihdon taustalla mahdollisesti vaikuttavat vuorovaikutukselliset funktiot.   Käytän hyväkseni osallistuvaa havainnointia, eli tukeudun sekä arjessa tehtyihin kenttämuistiinpanoihin että perheen keskeisistä pelitilanteista tehtyihin, kokonaiskestoltaan noin kahden tunnin mittaisiin videonauhoituksiin. Tutkimukseni on luonteeltaan etnografista. Koodinvaihdon rakenteellinen tarkastelu on keskeinen osa työtäni, sillä suomi ja unkari ovat molemmat morfologisia kieliä, ja siksi tämän tason analyysi tuo esiin paljon kiinnostavia piirteitä lasten kielestä. Informanteillani on esimerkiksi havaittavissa toistuva kaava, jonka avulla he mukauttavat suomen verbejä unkarin morfologiaan: suomen pitkään AA-vokaaliin päättyvään taivutusmuotoon tai vartaloon lisätään tukiäänteeksi sz-äänne, mikä tekee verbien unkarinmukaisen taivuttamisen mahdolliseksi. Koodinvahdon funktioiden analyysissä näkökulmani on vuorovaikutussosiolingvistinen, ja yhdistän siinä Bhattin ja Bolonyain kehittämää optimaalisuusteoriaa Gumperzin koodinvaihdon teoriaan. Aineistossani keskeisin koodinvaihdon funktio on solidaarisuus, eli informanttieni halu osoittaa kuuluvansa joko Suomen tai Unkarin kulttuuripiiriin. Toisaalta lapset pyrkivät kieltä vaihtamalla käyttämään valtaa ja määrittelemään etäisyyttä perheenjäseniinsä, esimerkiksi sulkemalla keskustelusta ulos suomea osaamattoman isovanhemman. Monissa tilanteissa lapset muokkaavat tilanteen osallistumiskehikkoa koodinvaihdon avulla. Kieltä vaihtamalla ilmaistaan myös näkökulman vaihdoksia, ja poissaolevan vanhemman ääni tuodaan keskusteluun mukaan referoimalla häntä hänen omalla äidinkielellään. Anteeksipyyntötilanteessa koodinvaihto voi liittyä kasvojen säilyttämiseen. Tutkimukseni osoittaa, että informanttieni käyttämä koodinvaihto ei ole mielivaltaista. He myös pystyvät sisäsyntyisen kielitajunsa avulla yhdistämään suomen ja unkarin kieliopillisia rakenteita. Toisaalta koodinvaihdon taustalla vaikuttavat monenlaiset keskustelulliset funktiot, jotka ohjaavat sitä, kumpaa kieltä käytetään. Lapset ovat tietoisia kaksikielisyydestään ja heille on muodostunut vahva kaksikielinen identiteetti, johon myös kielillä leikittely kuuluu.