Browsing by Author "Hoffman, Anna"

Tutkielmassa selvitetään, voidaanko suomalaisten korkeasti koulutettujen naisten ja miesten eriarvoista menestystä työmarkkinoilla selittää suhdeverkostojen ja verkostojen kautta tavoitetun tiedon eroilla. Tutkielmassa tarkastellaan, eroavatko suhdeverkostot toisistaan sukupuolittain ja mitä seurauksia verkoston kokoonpanolla on tiedon tavoittamisen kannalta. Lisäksi tutkitaan tavoitetun tiedon sisällöllistä laatua eli löydetäänkö suhteiden avulla parempia työtehtäviä kuin virallisia työnhaun menetelmiä käyttäen. Suhdeverkostoja tarkastellaan suhteiden vahvuuden, koon ja tavoitettujen hierarkkisten asemien kautta. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto koostuu vuosina 2005–2009 Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Svenska handelshögskolanista valmistuneen 484 kauppatieteiden maisterin vastauksista. Kohderyhmän yhteystiedot on saatu Suomen Ekonomiliitolta, ja kaikki vastaajat ovat liiton jäseniä. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin elektronisella kyselylomakkeella internetissä ja aineistoa analysoidaan ristiintaulukoinnin ja varianssianalyysin avulla. Neljännes vastavalmistuneista kauppatieteilijöistä oli löytänyt töitä suhteiden avulla. Ekonomimiehet työllistyivät suhteiden kautta selvästi naisia useammin. Suhdeverkoston kokoonpano ja suhteen laatu vaikuttavat todennäköisyyteen saada avoimia työtehtäviä koskevaa tietoa. Miesten suhdeverkoston kokoonpano eroaa naisten verkostoista työllistymisen kannalta myönteisellä tavalla. Miesten verkostoissa on enemmän heikkoihin siteisiin pohjautuvia suhteita ja hierarkkisesti korkeassa asemassa toimivia kontakteja. Miehet ovat kuulleet työstään naisia useammin johtotehtävissä olevalta henkilöltä ja heikkojen siteiden kautta. Miehet suhtautuvat myönteisemmin suhteiden hyödyntämiseen, mutta eivät siitä huolimatta ole hyödyntäneet suhdeverkostojaan naisia useammin. Suhteiden kautta löydettyjen töiden ehdot eivät eroa asemaltaan, palkkatasoltaan tai työtyytyväisyydeltään muodollisilla menetelmillä löydettyjen töiden ehdoista. Ekonomimiesten suhdeverkostojen koostumus tukee ekonomien työllistymisen kannalta relevantin tiedon kulkua naisten verkostoja paremmin. Suhdeverkostojen eroja voidaan selittää niillä sukupuolittuneilla ryhmäjäsenyyksillä, jotka ilmenevät erityisesti eriytyneinä vapaa-ajanviettotapoina. Miehille tyypilliset toiminnalliseen yhdessäoloon perustuvat yhteisöt ovat avoimempia ja helposti lähestyttävämpiä tilaisuuksia uusien tuttavuuksien luomiselle kuin naisten suljetummat yhteisöt, ja sekä miehet että naiset hakeutuvat luonnostaan omaa sukupuoltaan edustavien seuraan. Suhdeverkoston kautta tavoitettavien kontaktien lisäksi työllistymisen kannalta ratkaisevaa on verkostojäsenen päätös jakaa tietoa. Käsitykset sukupuolesta saattavat ratkaista, millaista tietoa verkoston jäsenet kenellekin välittävät. Sukupuolittuneet käytännöt ovat vakiintuneet työelämään myös tasa-arvoisimpiin maihin lukeutuvassa Suomessa. Kauppatieteilijöiden suhdeverkostot heijastavat historiallisesti rakentuneita ja jakautuneita pääoman muotoja.