Browsing by Author "Holm, Sanni"

Kaksiosaisessa tutkielmassa käsitellään tutkielmien arvosanoja Helsingin yliopistossa. Tutkielman osassa I tarkastellaan, onko miesten ja naisten välillä eroa pro gradu -tutkielmien arvosanoissa ja millaisia eroja tiedekuntien välillä on. Tutkielmassa selvitetään, ovatko nuorena valmistuminen ja nopeasti tutkinnon suorittaminen yhteydessä hyviin pro gradu -tutkielmien arvosanoihin, sekä onko opinto-oikeuden perusteella yhteyttä pro gradu -tutkielmien arvosanoihin. Osan I aineisto on vuosina 2000-2012 suoritettujen tutkintojen pro gradu -tutkielmien arvosanat. Tutkielmassa selvitetään, onko tuona aikana pro gradu -tutkielmien arvosanoissa tapahtunut muutoksia, ja onko vuoden 2005 tutkinnonuudistus yhteydessä arvosanoihin. Koska pro gradu -tutkielman arvosana on tutkielmassa järjestysasteikollinen, malliksi valitaan kumulatiivinen logit-malli. Tutkielmassa käytettävä kumulatiivinen logit-malli on osittainen suhteellisten vastamittojen malli (partial proportional odds model). Tällä mallilla selitetään pro gradu -tukielmien arvosanoja sukupuolella, tiedekunnalla, valmistumisiällä, opintojen kestolla, opinto-oikeuden perusteella ja tutkinnon suoritusvuodella. Miehet saavat naisia parempia arvosanoja pro gradu -tutkielmista Helsingin yliopiston tasolla. Miehet eivät saa naisia parempia pro gradu -tutkielmien arvosanoja kaikissa tarkasteltavissa tiedekunnissa. Nuorempina valmistuneet, nopeammin opiskelleet ja ylioppilastutkinnon perusteella opinto-oikeuden saaneet opiskelijat saavat muita todennäköisemmin parhaimpia arvosanoja pro gradu -tutkielmista. Tiedekuntien välillä on suuria eroja pro gradu -tutkielmien arvosanoissa. Pro gradu -tutkielmien arvosanoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosina 2000-2012. Osassa II tutkimusaihe on, onko kandidaatin ja pro gradu -tutkielmien arvosanojen ja opiskelijan sukupuolen välillä yhteys. Tätä tutkitaan tarkastelemalla molempien tutkintojen arvosanojen riippuvuutta sukupuolesta koko valtiotieteellisen tiedekunnan tasolla χ2-riippumattomuustestillä ja sen kaikkien viidentoista oppiaineen tasolla Fisherin eksaktilla ja Fisherin yhdistettyjen todennäköisyyksien testeillä. Myös arvosanojen riippuvuutta oppiaineesta tarkastellaan, jotta saadaan selville jakautuvatko arvosanat samoin kaikissa oppiaineissa. Miehet saavat valtiotieteellisessä tiedekunnassa parempia arvosanoja tutkielmista kuin naiset. Tämä johtuu siitä, että oppiaineiden välillä on suuria eroja niin arvosana- kuin sukupuolijakaumissa. Miesten paremmat arvosanat kandidaatin tutkielmissa ja erityisesti pro gradu -tutkielmissa selittyvät oppiaineiden välisillä eroilla. Miesvaltaisissa oppiaineissa saadaan muita oppiaineita parempia arvosanoja etenkin pro gradu -tutkielmista.