Browsing by Author "Holmberg-Nordman, Lise"

Tutkielmani lähtökohtana on ollut vuoden 1966 massakulttuuridebatti, joka käytiin pääasiassa suomalaisten sanomalehtien sivuilla. Sen tutkimiseen päädyin proseminaarityön kautta, joka käsitteli säveltäjä Seppo Nummea kulttuurivaikuttajana. Massakulttuuridebattia on tutkittu jo aikaisemmin (Rautiainen, Aho). Vertailen keskustelun ja kulttuuri-ilmapiirin silloista tilannetta nykyiseen ja vertailukohteena toimii revyytuotanto, joka valmistui marraskuussa 2016 Kotkan kaupunginteatteriin. Raportoin tämän revyyprojektin työprosessista ja reseptiosta. Reseptiota havainnoin sekä esityksien aikana yleisötutkimuksena, että lehdistössä ensi-illan jälkeen. Haastattelin tutkimusta varten revyyn käsikirjoittajia, kapellimestaria sekä ohjaajaa. Teoreettisen taustan työlleni antavat sosiologiset teoriat, ennen kaikkea diskurssianalyysi ja Pierre Bourdieu’n distinktioteoria. Näissä teorioissa tarkastellaan toimintaa ja sen motiiveja kulttuurin kentillä. Tärkeänä tapana muodostaa erontekoja eli distinktioita on keskustelu siitä mikä on hyvää taidetta ja mikä ei. Tässä pelissä on medialla ja kritiikillä tärkeä rooli ja valta-asema. Sosiaalisen median aikakautena ammattikritiikki on saanut osin luovuttaa asemiansa blogien kirjoittajille. Suurimmaksi muutokseksi kulttuurin kentällä viidenkymmenen vuoden aikana hahmottuu internetin ja sosiaalisen median nousu vahvaksi toimijaksi ja määrittäjäksi. Toisaalta samalla kollektiivisen, todellisen kohtaamisen merkitys teatteriesityksessä korostuu. Sosiaalisen median kulttuurin tuntemisesta on tullut myös yleisöä jakava elementti, kun se määrittää asioita, jotka kaikkien katsojien oletetaan tuntevan ja tietävän. Musiikin kasvatusperinne on myös muuttunut. Keskustelu taiteen ja viihteen distinktioista on vaihtunut keskusteluksi siitä, mikä myy parhaiten ja on median avulla saavuttanut hallitsevan aseman sosiaalisenmedian kentässä.