Browsing by Author "Holmgren, Markus"

Euraasialaisen integraation tiellä: Euraasian talousunionin kehityksen keskeisten muuttujien identifikaatioanalyysi on maailmanpolitiikan tutkimuksen teorioita monipuolisesti hyödyntävä tutkielma 1.1.2015 perustetun Euraasian talousunionin kehitykseen vaikuttavista muuttujista. Euraasian talousunioni, johon kuuluvat Venäjän lisäksi Kazakstan, Valko-Venäjä, Armenia ja Kirgisia on pian Neuvostoliiton sortuman jälkeen alkaneen Euraasian integraatioprosessin viimeisin vaihe, projekti, jonka varaan jäsenvaltiot asettavat useita, keskenään ristiriitaisiakin, toiveita ja tavoitteita. Euraasian talousunionin kehitys on tutkimuskohteena oleellinen johtuen Euraasian talousunionin integraatiokehitykseen perehtyvän empiirisen tutkimuksen vähyydestä ja tutkimuskohteen tuoreudesta. Euraasialaisen integraation tiellä tarjoaa ajankohtaisen katsauksen Euraasian talousunionin kehitykseen vaikuttaviin muuttujiin luoden samalla pohjaa tutkimukselle. Tutkielman ensisijaisena aineistona toimii Euraasian talousunionin perustussopimus ja muut unionin piirissä solmitut sopimukset, sekä muut viralliset julkaisut. Toissijainen aineisto nousee Euraasian talousunionista tehdyn aiempien empiiristen tutkimusten lisäksi erityisesti Venäjätutkimuksen piiristä. Tutkielma lähtee liikkeelle tarjoamalla lukijalle eheän kuvan Euraasian talousunionista instituutiona ja toimijana. Euraasian talousunionin kehityksen muuttujien analyysi aloitetaan tarkastelemalla Euraasian talousunionin institutionaalisia ja valtapoliittisia rakenteita, joiden jälkeen huomio siirtyy integraatiokehityksen erityispiirteiden tarkasteluun. Tämän jälkeen Euraasian talousunioni asetetaan osaksi globaalia kapitalistisen maailmanjärjestyksen kontekstia ja keskitytään integraatiokehityksen taloudellisten muuttujien identifioimiseen. Talousfokuksen jälkeen huomio siirtyy Euraasian talousunionin jäsenvaltioiden vuorovaikutussuhteiden ja keskinäisen positioitumisen tarkastelemisen kautta vuorovaikutussuhteiden sosiaalisten ulottuvuuksien tarkastelemiseen samalla selventäen Euraasian talousunionin tavoitteiden ja sisäisten ristiriitojen vaikutuksia unionin kehitykseen. Lopuksi huomio siirtyy Euroopan unionin ja Kiinan läsnäolon vaikutusten tarkastelemiseen ja Euraasian talousunionin kehitykseen keskeisesti vaikuttavia ulkopuolelta kumpuavien muuttujien identifioimiseen. Tutkielman keskeinen argumentti on, että Euraasian talousunionin kehityksen keskeisimmät muuttujat ovat; institutionaaliset heikkoudet lieveilmiöineen, kyvyttömyys päättää mitä Euraasian talousunionin avulla halutaan saada aikaiseksi, haluttomuus eriyttää taloudellista valtaa poliittisesta vallasta, jäsenmaiden koko ja valtaerot, Venäjän suurvaltaisuus ja geopoliittiset aspiraatiot, sekä Euroopan unionin toiminta Venäjän kanssa jaetussa naapurustossa ja Kiinan Uusi silkkitie -hanke. Keskeisimmät Euraasian talousunionin kehityksen esteet nousevat erityisesti jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä päättää mitä ne integraatioprosessin avulla todella haluavat saavuttaa. Tästä aiheutuvien ristiriitaisuuksien haitallisuutta pahentaa tehokkuutta heikentävä korruptio ja Unionin institutionaaliset heikkoudet, taipumus suosia toimijoiden poliittista luotettavuutta yli ammatillisen pätevyyden, avoimuuden puutteesta nousevat työn ja prosessien etenemisen valvomisen ongelmat. Euraasian talousunioni ei myöskään kehity tyhjiössä vaan siihen vaikuttamat lukuisat ulkopuolelta kumpuavat muutostekijät. Tässä tutkielmassa huomio kiinnittyy erityisesti Euroopan unionin ja Kiinan vaikutusten arviointiin erityisesti talouspolitiikan ja Venäjän naapurivaltioihin kohdistuvan painostuksen osalta.