Browsing by Author "Honkanen, Elina"

Hepatiitti E -virus (HEV) on yksijuosteinen RNA-virus. Virus kuuluu Hepeviridae heimoon ja Orthohepevirus A -lajiin. Lajin seitsemästä genotyypistä neljä kykenee infektoimaan ihmisiä. HEV-1 ja HEV-2 ovat ihmisspesifisiä, kun taas HEV-3 ja HEV-4 zoonoottisia. Zoonoottisen HEV-3:n määrä on lisääntynyt Euroopassa. Pääreservuaarina toimivat siat, ja ihmiset saavat tartunnan yleensä syömällä raakaa tai huonosti kypsennettyä sianlihaa tai -maksaa. Suomalaisilla tuotantosioilla tiedetään esiintyvän hepatiitti E -infektioita yleisesti. Vasta-aineita on löydetty yli 80 %:lla teurastusikäisistä sioista. Sioilla tauti on oireeton, ja useimmiten siat saavat tartunnan 2–4 kuukauden iässä. Perusterveillä ihmisillä infektio on yleensä oireeton tai lieväoireinen. Jos immuniteetti on heikentynyt, voi infektio johtaa krooniseen maksatulehdukseen ja vakavaan maksan vajaatoimintaan. Viruksen esiintyvyyttä on selvitetty teurastusikäisillä sioilla, koska viruksella kontaminoitunut elintarvike toimii tartunnan lähteenä ihmisille. Euroopassa hepatiitti E -viruksen esiintyvyys sian maksoissa vaihtelee 3 %:n ja 75 %:n välillä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää hepatiitti E -viruksen esiintyvyys suomalaisilla teurasikäisillä sioilla osoittamalla viruksen nukleiinihappo maksakudoksesta reaaliaikaisella käänteiskopiointi (RT) -PCR menetelmällä. RT PCR monistaa spesifisesti viruksen RNA:sta käänteiskopioitua kohdesekvenssiä. Oletuksena oli, että viruksen esiintyvyys on Suomessa alhaisempi muihin Euroopan maihin verrattuna. Tutkimuksessa analysoitiin 47 teurastamolta saatua sianmaksaa. Maksat pyrittiin keräämään eri lihasikaloista tulleilta sioilta. Analysoinnissa kontrollina toimi sisäinen mengovirus. Maksakudos (100mg) homogenisoitiin maksasolujen hajottamiseksi ja viruksen vapauttamiseksi. Homogenaatille suoritettiin RNA eristys, jossa viruksen proteiinikuori hajoaa, RNA vapautuu ja sitä puhdistetaan. Lisäpuhdistus tehtiin inhibitoristen aineiden poistolla. Näytteestä osoitettiin HEV:n ja kontrolliviruksen perimä spesifisiä alukkeita ja koetinta käyttäen. Kahdessa maksassa esiintyi hepatiitti E -viruksen RNA:ta (esiintyvyys 4,3 %). Tulosten perusteella Suomessa teurasikäisillä sioilla esiintyy hepatiitti E-infektioita ja esiintyvyys on eurooppalaista keskivertoa pienempi. Virus leviää yksilöstä toiseen muun muassa ulostekontaminaation kautta, joten sikojen kanssa työskentelevät sikatilalliset, eläinlääkärit ja teurastamotyöntekijät kuuluvat tartunnan riskiryhmään. Tartunnan välttämiseksi käsihygienia nousee avainasemaan. Tulokset viittaavat siihen, että hepatiitti E - viruksella kontaminoituneet sianmaksaa tai -lihaa sisältävät elintarvikkeet ovat harvinaisia, mutta tartunnan mahdollisuus on todellinen. Kuluttajien kannalta hyvä keittiöhygienia ja riittävä lihan kypsennys ovat tärkeitä tekijöitä tartunnan ehkäisemisessä. Henkilöiden, joiden immuniteetti on heikentynyt, tulisi välttää elintarvikkeita, joissa sianlihaa ei ole käsitelty riittävällä kuumennuksella. Tuoreen tutkimuksen mukaan vähintään yhden minuutin kuumennusjakso yli 80 °C:ssa inaktivoi viruksen, joten kyseisen lämpötilan saavuttaminen kaikkialla lihassa on suositeltavaa. Jatkotutkimuksia tarvitaan hepatiitti E -viruksen esiintyvyyden selvittämiseksi sianlihassa.