Browsing by Author "Honkanen, Jenna"

Tämä on tutkielma inkluusiosta suomalaisessa peruskoulussa. Tutkielman keskiössä ovat tuen piirin oppilaat, heidän sosiaalinen osallisuutensa sekä opettajien rooli ja toimijuus inkluusion tuottajina. Inkluusion ideologialla on koulutuspoliittisessa kontekstissa juurensa ihmisoikeudellisissa julkilausumissa. Suomessa inkluusion implementointi on tarkoittanut pyrkimystä kaikkien oppilaiden integroimiseen samoihin luokkiin, lähikouluihin, oppilaan tuen tarpeesta riippumatta. Viranomaiset ovat kuitenkin todenneet, ettei erityisopetuksen uudistuksen (2010) jälkeinen tuki ole toteutunut lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Tosiasiallista koulutuksellista tasa-arvoa tuen piirin oppilaiden suhteen ei ole saavutettu. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena interventiona inkluusio näyttäytyy niin tuen piirin oppilaille kuin luokanopettajille luokkayhteisöissään. Tutkielma syventää ymmärrystä inkluusiosta käytäntönä suomalaisessa kontekstissa. Tutkielma osallistuu pohjoismaiseen kouluantropologiseen keskusteluun sekä keskusteluun pohjoismaisesta sosiaalisuudesta ja sitä organisoivista arvoista. Tutkielmassa analysoidaan inkluusion ideologiaan ja pohjoismaiseen sosiaalisuuteen sisältyvän egalitaarisuuden ihanteen ja luokkatiloissa ilmenevien muiden sosiaalisten arvojen suhteita. Tutkielmassa havainnollistetaan, kuinka nämä arvojen väliset suhteet paljastavat inkluusion toteutukseen ja tasa-arvon ideologiaan sisäänrakentuneita arvojen hierarkioita. Tutkielmassa tarkastellaan etnografisin esimerkein luokka-arjessa ilmeneviä konflikteja ja arvoristiriitoja. Näin tutkielmassa pyritään hahmottelemaan, millaisten arvojen toivottaisiin organisoivan luokkatilan sosiaalisuutta. Tutkielmassa analysoidaan, millä tavoin luokkatilan normit ja sosiaalisuuden ideaalit perustuvat jaettuun sosiaaliseen samankaltaisuuteen, ja millaisena tuen piirin oppilaiden sosiaalinen osallisuus näyttäytyy tätä ilmiötä vasten. Tutkielmassa pohditaankin, missä määrin inkluusion ja tasa-arvon toteutuminen riippuu tuen piirin oppilaiden kyvystä ymmärtää ja uudelleentuottaa luokkatilassa vallitsevia arvoja ja suotuisan sosiaalisuuden muotoja. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten luokanopettajat toimivat inkluusion tuottajina yhteismitattomien arvojen ristipaineessa. Tutkielma perustuu syksyllä 2017 tehdylle etnografiselle kenttätyölle eräässä helsinkiläisessä alakoulussa. Tutkielmaa varten osallistuvaa havainnointia tehtiin 1.-2. vuositason luokissa. Lisäksi tutkielmaa varten tehtiin temaattisia, puolistrukturoituja haastatteluja. Haastatteluista 14 oli yksilöhaastatteluja ja yksi oli kolmen (3) hengen ryhmähaastattelu. Haastateltavat koostuivat luokanopettajista (13 hlöä), erityisopettajista (2 hlöä), koulupsykologista (1 hlö) ja hallinnonhenkilökunnan edustajasta (1 hlö). Osallistuvaa havainnointia ja haastatteluita täydennettiin mediaseurannalla. Lisäksi kirjallisena aineistona on tarkasteltu dokumentteja, kuten Opetushallituksen OPS 2014 ja Oppimisen tukipilarit 2017. Tutkielmassa osoitetaan, kuinka analysoimalla arvoristiriitoja ja konfliktitilanteita voidaan havaita, ettei luokkatilan sosiaalisuutta organisoi ainoastaan pyrkimys inkluusioon ja egalitaarisuuteen. Tutkielmassa todetaan, kuinka muutkin sosiaaliset arvot osoittautuvat tärkeiksi luokkayhteisön rakentajina. Tutkielmassa havaitaan näistä arvoista kumpuavien sosiaalisen samankaltaisuuden vaatimusten luovan ja ylläpitävän sosiaalisia hierarkioita, joilla on potentiaali ylläpitää eriarvoisuutta. Tutkielma ehdottaa, kuinka pohjoismaisen sosiaalisuuden ja sen sisältämien arvojen teoretisoinnissa olisi hyvä analysoida arvojen välisiä konflikteja ja ristiriitoja, jotta ymmärrettäisiin arvojen ja sopivana nähdyn sosiaalisuuden yhteyksiä.