Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Honkanen, Julia"

Sort by: Order: Results:

  • Honkanen, Julia (2023)
    Both microplastics (MPs, size 0.1 to 5 mm) and pharmaceuticals and personal care products (PPCPs) are ubiquitous in aquatic environments globally. Polystyrene microplastic (PS-MP) and diclofenac (DCF) are among the most widespread and commonly occurring MPs and PPCPs in the environment. Exposure to these chemicals in single has been reported to cause oxidative stress, immobilization, changes in growth and reproduction and even mortality in Daphnia magna. Moreover, MPs have the ability to act as a vector for PPCPs, and several laboratory studies have reported that PS-MP is able to absorb DCF. However, the combined toxicity of MPs and PPCPs remains largely unknown, especially as is the case for the combined toxicity of PS-MP and DCF in D. magna. In this study, D. magna was exposed to PS-MP and DCF, both in single and combined, at a concentration of 0.5 mg/L each. The aim was to assess the combined toxicity of the two, and determine whether they had a synergistic, additive, or antagonistic effect in D. magna. Whole organism endpoints monitored included mortality, immobilization, and moulting. Physiological endpoints monitored focused on oxidative stress and antioxidant defence, including reactive oxygen species (ROS), superoxidase dismutase (SOD), catalase (CAT), and glutathione S-transferase (GST). The results indicated that both PS-MP and DCF in single were able to significantly alter D. magna antioxidant and biotransformation enzyme activities by inhibition of SOD and GST, while there were no observed impacts on the monitored whole organism endpoints or ROS and CAT. However, similar significant inhibition of SOD and GST was not observed in the combined exposure, which indicates that the combined toxicity of PS-MP and DCF in D. magna was most likely antagonistic. These results highlight that the combined toxicity of MPs and PPCPs is a complex topic that still needs further investigation to fully understand the complex interactions between MPs and PPCPs.
  • Honkanen, Julia (2023)
    Terveydenhuollossa tapahtuvan työpaikkaväkivallan on viime vuosina koettu olevan kasvussa. Tämän kirjallisuuskatsauksena toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suun terveydenhuollon henkilöstöön kohdistuvaa työpaikkaväkivaltaa, sen yleisyyttä, riskitekijöitä ja eri muotoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös väkivallan vaikutuksia suun terveydenhuollon työntekijöihin ja eri keinoja estää väkivaltaisten tilanteiden synty. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin Medline-tietokannasta PubMed- ja Ovidkäyttöliittymien kautta. Aineistoon otettiin mukaan suun terveydenhuollon työntekijöitä ja opiskelijoita koskevat, henkistä, fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa, käsittelevät artikkelit. Tekijöitä, joiden koettiin altistavan työntekijää väkivallalle, olivat naissukupuoli, ammatillinen kokemattomuus ja nuori ikä. Työpaikkaväkivaltaa ilmeni potilailta työntekijöille ja myös työntekijöiden välillä. Eniten suun terveydenhuollossa kohdattiin henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Väkivaltaisiin tilanteisiin johtaneita tekijöitä olivat potilaan päihtyneisyys, pitkät odotusajat ja tyytymättömyys hoidon kulkuun. Etenkin suun terveydenhuollon ammatteihin opiskelevilla odotus- ja hoitoajat ovat pitempiä kuin alalle valmistuneilla työntekijöillä, mikä altistaa opiskelijat väkivallalle. Työpaikkaväkivallalla oli laajat seuraukset suun terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Väkivallan kohtaaminen johti stressiin, masentuneisuuteen ja työmotivaation laskuun. Väkivaltaisista tilanteista jätettiin usein raportoimatta, koska koettiin, että potilaiden kohdistama aggressio kuului osaksi työtä. Suun terveydenhuollon työntekijöille ja opiskelijoille tarjottua koulutusta ja keinoja väkivaltaisten tilanteiden kohtaamiseen oli vähän.