Browsing by Author "Honkanen, Marika"

Tutkielmassa tarkastellaan monikon 1. persoonaa suomen- ja vironkielisissä elämäntaito-oppaissa, sekä käännetyissä teoksissa että alun perin suomeksi ja viroksi kirjoitetuissa oppaissa, jotka on julkaistu vuosina 2011–2022. Käännösten osalta tarkastelun kohteena on se, millaisia strategioita käyttäen monikon 1. persoona on käännetty. Huomiota on kiinnitetty erityisesti monikon 1. persoonan pronominien esiintymiseen. Alun perin suomeksi ja viroksi kirjoitettujen elämäntaito-oppaiden osalta tarkastellaan sitä, millä tavoin niissä käytetään monikon 1. persoonaa, millainen viittausala monikon 1. persoonalla on ja onko suomen- ja vironkielisissä teoksissa havaittavissa eroja monikon 1. persoonan käytössä. Lisäksi pyrkimyksenä on luoda yleiskuvaa monikon 1. persoonan käytöstä suomen- ja vironkielisissä elämäntaito-oppaissa. Aineisto on kerätty kolmesta englanninkielisestä elämäntaito-oppaasta sekä niiden suomennoksista ja vironnoksista sekä neljästä alun perin suomeksi ja neljästä alun perin viroksi kirjoitetusta elämäntaito-oppaasta. Lisäksi aineistoon kuuluu kolmen suomeksi kirjoitetun elämäntaito-oppaan vironnos. Aineisto muodostuu kaiken kaikkiaan hieman yli 600 virkkeestä. Aineiston analyysissä hyödynnettiin kontrastiivista analyysia, lingvististä analyysia, diskurssianalyysia sekä käännöstieteen näkökulmia. Yhtenä lähtökohtana on ollut myös genreanalyysin piiriin kuuluva piirrenäkökulma. Tarkastelussa käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista lähestymistapaa. Käännöstekstien analyysi osoitti, että monikon 1. persoona käännetään tyypillisesti lähdetekstille hyvin uskollisesti, vaikka sen kääntämisessä olisi mahdollista käyttää erilaisia strategioita. Vironkielisten käännösten tarkastelu osoitti, että lähdetekstin kieli vaikuttaa käännöksessä esiintyvien subjektiasemassa olevien monikon 1. persoonan pronominien esiintymiseen ja että varsinkin englannissa käännetyissä teksteissä esiintyy enemmän monikon 1. persoonan pronomineja kuin alun perin viroksi kirjoitetuissa teksteissä. Suomennoksissa pronominit on käännetty pääsääntöisesti suomen kirjakielen konventioiden mukaisesti. Tutkielmassa havaittiin, että monikon 1. persoonan käyttö on hyvin samankaltaista sekä suomen- että vironkielisissä elämäntaito-oppaissa. Persoonaa käytetään monipuolisesti ja erot ovat pikemmin kirjoittaja- kuin kielikohtaisia. Monikon 1. persoonan ilmaukset ovat enimmäkseen geneerisiä ja niillä viitataan tyypillisesti länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa eläviin ihmisiin. Monikon 1. persoonalla voidaan myös konstruoida erilaisia ryhmiä, kuten ylisuorittajat tai virolaiset. Ankkuroitujen (spesifien) viittausten määrään vaikuttaa teoksen kerronnallisuus, joka kytkeytyy osaltaan siihen, onko teos alan ammattilaisen vai ns. kokemusasiantuntijan kirjoittama. Monikon 1. persoonalla on elämäntaito-oppaissa useita tehtäviä. Keskeistä on tehdä kerronnasta lukijalle helposti lähestyttävää, rakentaa yhteenkuuluvuutta lukijan ja kirjoittajan välille sekä saada lukija samastumaan esitettyyn asiaan. Suomenkielisten teosten osalta oli kuitenkin havaittavissa, että runsas monikon 1. persoonan, etenkin possessiivisuffiksien, käyttö saattaa heikentää tekstin luettavuutta.