Browsing by Author "Hoppania-Koivula, Minna"

Kuoleman tutkiminen on poikkitieteellinen pyrkimys päästä käsiksi muun muassa kuoleman merkityksiin ja kulttuuriin. Kuolemaa ja siihen liittyviä aiheita pohditaan niin filosofian kuin sosiaalitieteiden piirissä. Tässä työssä tarkastellaan sitä, minkälaisia merkityksiä kuolemalle ja kuolemiselle annetaan nykyaikana Suomessa sekä tutkitaan näiden merkitysten tuotantoa osana ja osaksi sosiaalista todellisuutta. Lisäksi tarkastellaan minkälaisia ongelmallisia merkityksiä kuolemalle annetaan, ja miksi näistä on tullut ongelmallisia. Tutkimusaineistoina käytetään Helsingin Sanomien verkkoarkistosta kerättyjä kuoleman teemaa sivuavia kirjoituksia, sekä vastaavia teemoja käsittelevistä henkilökohtaisista pohdinnoista koottua aineistoa. Media-aineisto ja pohdinta-aineisto ovat eri luontoisia, ja täydentävät toisiaan siten että kuoleman merkitysten tavoittaminen helpottuu ja konkretisoituu. Tämän opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on Berger & Luckmannin teoria todellisuuden sosiaalinen rakentumisesta, ja sitoutuneisuus konstruktivistiseen tulokulmaan lävistää koko työn. Tämän teorian mukaan yhteinen 'sosiaalinen' todellisuus rakentuu kielen ja merkitysten avulla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen media-aineiston kirjoitukset edustavat instituutioitunutta merkitysentuottajaa ja pohdinta-aineisto antaa vastapainoa näille. Merkitysten selittämisen tavat sekä ne ristiriidat joista syntyy ongelmia, ovat pääkohteena kun merkityksiä analysoidaan ja havainnoidaan. Aineisto analysoidaan kvalitatiivisin menetelmin, joiden luotettavuutta arvioidaan omassa luvussaan. Sisällönanalyyttisesti ja diskurssianalyyttisesti aineisto on purettu merkityskokonaisuuksiin, jotka esitellään omissa luvuissaan. Analyysi etenee vuorovaikutuksena kahden aineiston välillä siten, että näiden yhteneväisyydet ja mahdolliset erot tulevat näkyviin. Analyysin päätavoite on löytää kuolemaan liittyvä kulttuurinen todellisuuskäsitys. Merkityskokonaisuuksista hyvän elämän ja hyvän kuoleman yhteispeli käsitellään, kuten myös riskinhallinta ja oman kuoleman hallinnan pyrkimykset. Lopuksi käsitellään myös huonon kuoleman merkityksiä sekä hallinnan rajallisuutta. Kuoleman ongelma nousee kaikista yllämainituista teemoista. Ongelmallisuus rakentuu hyvän elämän ja sen kautta hyvän kuoleman rajallisuudelle, ja näyttäytyy riskinhallinnan vaikeutena sekä sattuman vaikutuksen hyväksymisen vaikeutena. Kulttuurinen tieteeseen sitoutunut todellisuus tuottaa myös normaaliuden ihanteen, joka käsitellään johtopäätöksissä. Sosiologisesti tämä tutkielma kontribuoi hyvän yhteiskunnan tietoiseen rakentamiseen todellisuuden sosiaalisen rakentumisen seurausten toteamisen kautta. Väestönhallinta ja yksilön elämänhallinta ovat tutkimuksen pääasiallisia kohteita, ja johtopäätöksissä todetaan hyvän elämän imperatiivin sekä normaalikuoleman ongelma.