Browsing by Author "Hoppu, Tomi"

Tutkielma on oikeusdogmaattista tutkimusta. Aihe on vero-oikeudellinen ja hallintoprosessioikeudellinen, ja työssä käsitellään jonkin verran myös siiviliprosessia ja rikosprosessia. Työssä käsitellään peitellyn osingon käsitettä ja verokohtelua ensin, jonka jälkeen tarkastellaan verotusmenettelyä Suomessa. Sen jälkeen tarkastellaan todistustaakkaa, näyttökynnystä ja todistusharkintaa veroprosessissa, jonka jälkeen näitä vertaillaan vastaaviin siviili- ja rikosprosessissa. Lopuksi todistustaakkaa peitellyn osingon verotuksessa pohditaan muutaman KHO:n oikeustapauksen avulla. Verotusmenettelyssä selvittämisvelvollisuus on sillä, kenellä on siihen paremmat edellytykset. Verovelvollista on kuultava, jos veroilmoituksesta poiketaan selvästi. Veroprosessissa veronsaajalla on todistustaakka, ja tuomioistuimen tulee huolehtia siitä, että asia tulee asianmukaisesti selvitetyksi. Tämä korostuu erityisesti rangaistusluonteisissa asioissa, kuten peitellyn osingon verotuksessa. Peiteltyä osinkoa pidetään epätoivottavana ilmiönä ja siitä seuraa yleensä verovelvolliselle kovemmat veroseuraamukset kuin avoimesta osingonjaosta. Veroprosessissa todistustaakkaa ei suoraan ole säädetty lainsäädännössä, vaan se seuraa hallintolainkäyttölain selvittämisvelvollisuuden jakautumista koskevista säännöistä. Veroprosessissa pyritään aina aineellisesti oikeaan lopputulokseen, kuten muussakin hallintoprosessissa. Joskus kuitenkin tulee vastaan tilanteita, joissa asia on vain ratkaistava sen hetkisen selvityksen avulla. Tällöin joudutaan käytännössä soveltamaan todistustaakkaa koskevia sääntöjä. Siviili- ja rikosprosessista veroprosessi eroaa monin tavoin. Veroprosessissa on kuitenkin yhteneviä piirteitä molempien näiden kanssa. Siviiliprosessin kanssa yhteistä on se, että molemmissa on kaksiasianosaissuhde, siviiliprosessissa esimerkiksi velallinen ja velkoja ja veroprosessissa verovelvollinen ja veronsaaja. Tässä veroprosessi eroaa monista muista hallintoprosessin aloista, joissa on vastakkain viranomainen ja asianosainen. Veronsaajakin on viranomainen, mutta veroprosessissa se toimii oikeudenvalvojana. Rikosprosessiin yhtenäisyyttä voidaan nähdä peitellyn osingon rangaistuksenomaisessa verokohtelussa. Näyttötaakkaan tämän voidaan ainakin nähdä vaikuttavan korottavasti. Verotuksen ennakoitavuus on tärkeää talouden toiminnan edellytysten takaamiseksi ja siihen sisältyy se, että verotuspäätöksissä asia tulee selvitetyksi mahdollisimman hyvin, eikä liian kevyin perustein määrätä ankaria seuraamuksia verovelvollisille. Peitellyn osingon kohdalla veroviranomaisen selvittämisvelvollisuus ja todistustaakka näyttää olevan suhteellisen korkealla tasolla.