Browsing by Author "Hotta, Vanessa"

Ilmiö joukkoviestintämarkkinoiden keskittymisestä ja uusien teknologien aiheuttamista muutoksista media-alalle on maailmanlaajuinen; osa mediataloista on lakkauttanut toimintansa kokonaan, kun taas osa yrityksistä on myyty suuremmille kilpailijoille tai muille alan toimijoille. Tämä on johtanut suurien, eri aloilla toimivien monialayritysten syntymiseen ja vähentänyt markkinoilla toimivia yrityksiä. Kehitys on havaittavissa myös Suomessa: esimerkiksi vuonna 2016 päivälehtiä oli 30 vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Maaliskuussa 2020 sanomalehtien keskittymiskehitys kulminoitui, kun Sanoma Oyj osti Alma Media Oyj:n paikallislehdet, mikä herätti julkista keskustelua siitä, uhkaako yrityskauppa Suomen median monimuotoisuutta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuitenkin (KKV) jätti kysymykset median monimuotoisuudesta huomioimatta vedoten kilpailulain asettamien toimivaltarajojen lisäksi Euroopan komission viimeaikaiseen tapauskäytäntöön, jossa kysymyksiä yrityskauppojen vaikutuksista median monimuotoisuudelle pidetään kilpailuoikeuden alaan kuulumattomina. Tämä opinnäytetyö tutkii Euroopan unionin (EU) kilpailuoikeuden suhdetta median monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Tutkimus osoittaa, että vaikka komission viimeaikainen tapauskäytäntö on keskittynyt yrityskauppojen taloudellisiin vaikutuksiin – antaen painoarvoa erityisesti hintakilpailulle – komissio on aikaisemmin antanut painoarvoa myös median monimuotoisuutta käsitteleville seikoille. Koska EU:lla ei ole toimivaltaa antaa kulttuurialaan liittyviä säännöksiä, on ensisijainen vastuu median monimuotoisuuden suojelusta kuitenkin jäsenvaltioilla. Kun huomioon otetaan kilpailusääntöjen joustavuus ja monimuotoisen median merkitys demokratialle, joka on yksi EU:n perusarvoista, tukee teleologinen laintulkinta kuitenkin myös median monimuotoisuusnäkökulmien huomioonottamista myös kilpailuanalyysissä. Lisäksi EU:n kilpailusäännöissä huomioidaan hinnan olevan vain yksi kilpailuparametreistä mm. tuotteen laadun ohella. Tämä puolestaan mahdollistaisi sen arvioimisen, heikentääkö yrityskauppa mediamarkkinoilla olevien tuotteiden laatua. Opinnäytetyö ottaa myös kantaa laajempaan keskusteluun siitä, tulisiko niin kutsuttuun yleiseen etuun (public interest) liittyviä kysymyksiä käsitellä kilpailuoikeudellisessa analyysissä. Keskeinen argumentti on, että vaikka nykyinen, vahvasti hintakilpailuun perustuva analyysi ei palvele kuluttajia parhaalla mahdollisella tavalla, ei kilpailuoikeutta ole tarkoituksenmukaista käyttää ensisijaisena keinona median monimuotoisuuden suojelussa. Kilpailuoikeuden vallalla olevia menetelmiä ja käytäntöjä olisi kuitenkin suotavaa uudistaa siten, että ne ottavat jokaisen markkinan erityispiirteet huomioon. Media-alalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sen huomioimista, ettei hinta ole keskeinen kuluttajaa ohjaava tekijä. Tämä tukisi mahdollisesti myös median monimuotoisuuden säilymistä ja palvelisi kuluttajien hyvinvointia nykyistä staattista analyysiä paremmin. Media-ala tarvitsee kuitenkin säilyäkseen tuekseen myös erityislainsäädäntöä, mikä on kilpailuoikeutta tarkoituksenmukaisempi keino vastata median monimuotoisuutta koskeviin uhkiin, vaikka kilpailuoikeutta voidaan käyttää erityislainsäädännön tukena.