Browsing by Author "Hovi, Heidi"
Now showing items 1-2 of 2
-
Hovi, Heidi (2017)Hiilineutraalin yhteiskuntamme tavoite on sitoa hiiltä yhtä paljon kuin tuotamme hiilidioksidia. Samaan aikaan maatalouden tulisi tuottaa ruokaa kasvavalle ihmisväestölle maapallon kantokyvyn rajoissa ja siinä on avainasemassa viljavuudeltaan heikentyneiden maiden parantaminen. Nurmet toimivat tärkeänä ekosysteemipalveluna sitoen hiiltä ja typpeä maaperään sekä parantaen maan kasvukuntoa. Biohiiltä tutkitaan potentiaalisena maanparannusaineena peltoviljelyssä sekä ilmastonmuutosta ehkäisevänä maaperän hiilensitojana. Se on kuivatislauksessa eli pyrolyysissä syntyvä orgaaninen, kiinteä lopputuote, joka peltomaahan levitettynä pysyy maassa satoja tai tuhansia vuosia. Ei kuitenkaan vielä tiedetä tarkkaan kuinka biohiili vaikuttaa peltomaassa, sillä pitkäaikaiskokeita biohiilen pitkän ajan jälkivaikutuksista ei ole toistaiseksi julkaistu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää neljä ja viisi vuotta sitten levitetyn biohiilen sekä biohiilen ja lannoitekäsittelyiden yhdysvaikutusta maaperän kosteus-, hiili- ja ravinnepitoisuuksiin Etelä-Suomen olosuhteissa. Lisäksi tutkittiin niiden vaikutusta puna-apila-timoteinurmen kasvilajisuhteisiin ja sadontuottokykyyn. Biohiilikoepelto sijaitsi Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimustilalla Helsingissä, Viikissä. Osaruutukoe oli perustettu keväällä 2010, jolloin kuusi-mäntyhakkeesta kuivatislattu biohiili oli levitetty maahan. Pääruudut olivat biohiilitaso 0 t/ha, 5 t/ha ja 10 t/ha. Osaruudut olivat lannoitustaso osuutena suositusten mukaisesta lannoitusmäärästä. Lannoitteena käytettiin puutarhan PK 3-5-20. Kasvukaudella 2014 kalium oli porrastettu tasolle 100 %, 75 % ja 50 %. Keväällä 2015 kaikki ravinteet annettiin kolmena eri tasona 100 %, 65 % ja 30 %. Neljä ja viisi vuotta sitten levitetty biohiili nosti maaperän hiilipitoisuutta ja laski johtolukua. Joinakin mittauskertoina biohiili pidätti kosteutta pintamaassa kuivana aikana ja tasasi maaperän kosteusolosuhteita. Biohiilellä ei ollut vaikutuksia nurmen satoon. Myöskään biohiilellä ja lannoitekäsittelyillä ei ollut yhdysvaikutusta satoon. Suurin lannoitekäsittely nosti nurmen satoa kasvukaudella 2015. Suositeltavaa on edelleen tutkia biohiilen pitkäaikaisvaikutuksia peltomaahan ja sadontuottoon, sillä vanhasta, monia vuosia sitten levitetystä biohiilestä ei ole julkaistuja tutkimuksia. Biohiiltä on oletettavasti turvallista käyttää pohjoisissa olosuhteissa hiilensidontaan torjumaan ilmastonmuutosta.
-
Hovi, Heidi (2015)It has been a common image that Finnish adults dress casually, even yokel-like, influenced primarily other things by weather and sports, but there is no research-based evidence to support this conception. The focus of researches has been on women's clothing and qualitative methods. These were the reasons why I decided to study casual everyday clothing of Finnish adults in different contexts. I took into account comfortable clothing, and I studied definitions of and differences between comfortable and casual clothing. I also studied which environmental matters have an influence on everyday clothing of Finnish adults. I used the mixed methods approach, which integrates quantitative and qualitative research methods. I collected the data with an e-form survey. In the survey there were statements with the focus on quantitative data and open questions with the focus on qualitative data. I spread the survey on different channels of social media 24.2–10.3.2015. I got 521 replies, one of which was empty, so the final data consisted of 520 replies from all around Finland. To analyse the quantitative data, I used cross tabulation, correlation and regression analysis of SPSS-program. For the qualitative content analysis I used Atlas.ti-program. So-called yokel clothing is not mentioned among the respondents. The people who live outside the capital region dress in the same way as the people living inside it. Also the sex does not make a difference to how Finnish adults dress in general. Many of the respondents change their clothes when they come home. Their clothing at home is made of mainly flexible and soft materials, usually college fabric. They favour casual and comfortable clothing, but the definitions differentiate. Casual clothing is represented by the look of clothes, and comfortable clothing is associated to the feeling of clothes and to the moods they put a person into. The most popular dress combination among the respondents is jeans, a t-shirt and a knitted sweater or a cardigan. Thus the idea of Finnish windbreaker folks is a myth. Although there is a little margin of error in the results, they can be considered to cover the Finnish adults.
Now showing items 1-2 of 2