Browsing by Author "Huhtamäki, Krista"

Mahdollisuus terveystietojen toissijaiseen tutkimuskäyttöön on merkittävä tieteen vapauden sekä kansallisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Lisäksi kaupallisten toimijoiden toiveena on, että rekistereissä olevaa terveystietoa voitaisiin hyödyntää terveydenhuollon palvelujen tarjoamisen sekä tutkimuksen lisäksi tuotekehityksen tai innovaatiotoimintaan. Terveystietojen hyödyntämismahdollisuuksia rajoittaa kuitenkin niiden saama perus- ja ihmisoikeustasoinen suoja, sillä terveystiedot kuuluvat sekä yksityiselämän että henkilötietojen suojan piiriin. Perus- ja ihmisoikeustasoisen sääntelyn lisäksi terveystietojen suoja perustuu sekä EU-tasoiseen että kansalliseen sääntelyyn. EU-tasolla terveystietojen käsittelyä sääntelee yleinen tietosuoja-asetus, joka kattaa kaiken Euroopan unionin alueella tapahtuvan henkilötietojen käsittelyn. Kansallisella tasolla terveystietojen käsittelyä koskee muun muassa tietosuojalaki, julkisuuslaki sekä potilaslaki. Terveystieto on määritelty yleisessä tietosuoja-asetuksessa ja sillä tarkoitetaan kaikkea yksilön terveyttä koskevaa tietoa. Terveystieto kuuluu asetuksen nojalla erityisiin henkilötietoryhmiin, eli kyseessä on arkaluonteinen tieto. Näin ollen terveystietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Jotta terveystietoja voidaan käsitellä, tulee käsittelylle olla tietosuoja- asetuksen 6 artiklan yleisten käsittelyperusteiden lisäksi 9 artiklan mukainen erityinen käsittelyperuste. Tällainen on esimerkiksi tieteellinen tutkimus, joka itsessään on riittävä käsittelyperuste. Sen sijaan ei-tieteellisen tutkimuksen osalta käsittelylle tulee löytää erilliset käsittelyperusteet. Toissijaisella käyttötarkoituksella tarkoitetaan muuta käyttötarkoitusta kuin sitä, jota varten henkilötiedot on alun perin kerätty. Henkilötietojen käsittely toissijaiseen käyttötarkoitukseen on sallittua vain, jos käsittely sopii yhteen niiden tarkoitusten kanssa, joita varten henkilötiedot on alun perin kerätty. Tässä tapauksessa alkuperäisen henkilötietojen keruun oikeusperustan lisäksi ei vaadita muuta käsittelyn oikeusperustetta. Tieteellisen tutkimuksen katsotaan täyttävän yhteensopivuuden vaatimuksen, ja näin ollen terveystietoja voidaan käyttää tieteelliseen tutkimukseen toissijaisena käyttötarkoituksena. Sen sijaan ei-tieteellisen tutkimuksen osalta tulee yhteensopivuutta tarkastella tapauskohtaisesti. On kuitenkin huomattava, että terveystietojen arkaluonteisuuden vuoksi tulisi niiden jatkokäsittelyyn suhtautua rajoittuneesti. Näin ollen ei-tieteellinen tutkimus ei tosiasiassa voine täyttää yhteensopivuuden vaatimusta terveystietojen osalta. Hallituksen esityksen mukaisen toisiolain tarkoituksena oli helpottaa terveystietojen hyödyntämistä tieteellisen tutkimuksen ulkopuolelle jäävään kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Lakiesitys muuttui kuitenkin merkittävästi valiokuntakäsittelyn johdosta. Lopputuloksena on, että tieteellisen tutkimuksen osalta toisiolaki ei merkittävästi vaikuta terveystietojen luovuttamiseen. Sen sijaan kehittämis- ja innovaatiotoimintaan terveystietoja voidaan luovuttaa aggregoituna tilastotietona, mikäli toiminta esimerkiksi edistää kansanterveyttä tai parantaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Näin ollen toisiolain voimaantulon jälkeenkin mahdollisuudet saada terveystietoja ei-tieteelliseen tutkimukseen ovat rajatut.