Browsing by Author "Huikkola, Saara"

Tiedustelulainsäädännön kokonaisuudistus on ollut yksi 2010-luvun merkittävimmistä lakihankkeista. Uudistuksessa luotiin säädöspohja sotilastiedustelulle ja laajennettiin siviilitiedustelun toimivaltuuksia muun muassa sallimalla tietoliikennetiedustelu. Koska viranomaisten uudet toimivaltuudet vaikuttavat merkittävästi kansalaisten yksityisyydensuojaan, käytiin aiheesta laajaa julkista keskustelua koko lainvalmistelun ajan. Pro gradu -työssä tutkitaan eri sidosryhmien pääsyä tiedustelulakeja käsittelevään uutisointiin Helsingin Sanomissa vuosien 2015–2019 aikana. Työ on tapaustutkimus, jossa selvitetään, millaiset toimijat ja sidosryhmät pääsivät esille mediajulkisuudessa. Mediajulkisuus käsitteellistetään yhdeksi poliittisen päätöksenteon areenaksi, jolla erilaisia intressitahoja ja -ryhmittymiä edustavat toimijat neuvottelevat yhteiskunnallisista teemoista. Julkisuutta arvioidaan myös deliberatiivisen demokratian ideaalimallien näkökulmasta. Mediajulkisuudella on tutkimuskirjallisuuden valossa kahtiajakautunut suhde poliittiseen päätöksentekoon. Se voidaan erottaa konstruktivistisen ajattelutavan mukaisesti omaksi symboliseksi todellisuudekseen suhteessa lainvalmistelun aineellisen todellisuuteen. Toisaalta politiikan medioitumiskehitys myös tosiasiallisesti vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja siten myös lainvalmisteluun. Lainvalmistelun sidosryhmät ymmärretään tutkimuksessa laajasti tahoiksi, joilla on asiantuntemusta tai intressiä valmisteltavaan asiaan. Työssä huomioidaan myös suomalaisen korporatistiseksi mielletyn poliittisen päätöksenteon kulttuurin vaikutus sidosryhmien pääsyyn poliittisen päätöksenteon eri areenoille. Tiedustelulakeja on valmisteltu laaja-alaisissa työryhmissä, ja valmistelua on leimannut poliittinen yksimielisyys uuden säädöspohjan tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä. Tutkimusmenetelmänä työssä hyödynnetään määrällistä sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistosta luokiteltiin näkökulmia Helsingin Sanomissa tarkasteluvuosina esittäneet toimijat. Aineistosta löydetyt toimijat luokiteltiin poliitikkoihin ja lainvalmistelijoihin, viranomaisiin, järjestöihin ja yrityksiin sekä kansalaisiin ja tutkijoihin. Tutkimuksen perusteella valtaosa ääneen päässeistä toimijoista edustaa vakiintuneita, poliittisen päätöksenteon sisäpiiriin kuuluvia ryhmiä. Myös muiden viranomaisten ja tutkijoiden näkökannat pääsivät esiin uutisoinnissa. Sen sijaan aineistosta löydettiin vain muutama järjestöjä tai yksittäisiä kansalaisia edustava toimija. Tutkimustulos vahvistaa osaltaan aiempia tutkimustuloksia, joiden perusteella mediajulkisuuteen ja journalismiin pääsyyn vaikuttavat muun muassa toimijan taloudelliset ja tiedolliset resurssit ja journalistisen työn reunaehdot. Vaikka perinteiset institutionaalisten ja vaikutusvaltaisten ryhmien edustajat ovat lehden uutisoinnissa hyvin esillä, ei toimijoiden määrällisestä luokittelusta voida päätellä, että uutisointi olisi ollut näkökulmien kannalta yksipuolista. Toimittajat ottivat itse aktiivisesti kantaa toimijoiden näkemyksiin ja myös haastoivat niitä.