Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Huilla, Saara"

Sort by: Order: Results:

  • Huilla, Saara (2016)
    Tutkimus keskittyy Venäjän suomalais-ugrilaisten vähemmistökielten ja -kulttuurien kuvaamisen tapoihin erilaisissa museonäyttelyissä. Tutkimusaineistoa eli suomalais-ugrilaisten museoiden näyttelysuunnitelmien representaatioita analysoidaan kriittisen tutkimuksen näkökulmasta laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä soveltaen. Tutkimuksen lähtökohtana on, että suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tilanne huomioon ottaen tulisi museo nähdä yhtenä tärkeänä toimijana kielten ja kulttuurien säilymisen ja elpymisenkin kannalta. Tutkimusaineistona käytetään Suomen sukukansaohjelman puitteissa toteutetun Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden kulttuurihistoriallisille museoille suunnatun näyttelykilpailun materiaalia. Yhteensä aineisto koostuu yli 50 näyttelysuunnitelmasta, joista yhtätoista tarkastellaan työssä tarkemmin. Museonäyttelysuunnitelmat ovat peräisin vuosilta 2003–2011. Tutkimusaineistona olevat näyttelyt ovat vasta suunnitelmia. Kuitenkin moni näistä suunnitelmista on myöhemmin toteutunut eli voidaan katsoa, että aineisto heijastaa myös suunnitelmatasoa laajemmin niiden laatineiden museoiden arvoja. Toisaalta suunnitelmissa heijastuu kilpailukontekstin sekä museoiden taustaorganisaatioiden asettamien toimintaraamien vaikutus suunnitelmiin. Tutkimuskysymykset liittyvät ensinnäkin vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen kulttuuri- ja kielinäkökulmaa määrittäviin tekijöihin suunnitelmissa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että perinteellä viitataan käsityöperinteeseen, kasvatusperinteisiin ja perinteisiin elintapoihin. Kielen arvokkuutta perintönä ei juuri nosteta esiin näyttelysuunnitelmissa. Esimerkiksi Udmurtian tasavallan näyttelysuunnitelmissa esiin nousevat toistuvasti monikansallisuuden ja kansojen samanlaisuuden teemat. Monien museoiden ideologia perustuu kansojen yhdentymistä puoltavaan lähestymistapaan, jonka voi katsoa olevan perua Neuvostoliiton ajoilta. Tutkimuksessa tuodaan esiin ajatus- ja esitystapojen piirteitä, joiden voi nähdä olevan haitallisia vähemmistökielten ja -kulttuurien säilymisen kannalta.